Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
Jumalattomien herättäminen<br />
Luku 42—Taistelun lopputulos<br />
Tuhatvuotiskauden lopussa Kristus tulee jälleen maan päälle. Pe-lastettujen joukko ja<br />
enkelisaattue seuraavat häntä. Astuessaan alas pelottavassa majesteettiudessaan hän herättää<br />
jumalattomina kuolleet saamaan rangaistuksensa. Nämä tulevat esille mahtavana joukkona,<br />
lukemattomana niin kuin meren hiekka. Mikä suuri ero onkaan näiden ja ensimmäisessä<br />
ylösnousemuksessa herätettyjen välillä! Vanhurskaat olivat puetut katoamattomaan<br />
nuoruuteen ja kauneuteen, kun taas jumalattomissa näkyy sairauden ja kuoleman<br />
merkit. {AO8 164.1}<br />
Jokainen tuossa suunnattoman suuressa joukossa kääntyy katso-maan Jumalan Pojan<br />
kirkkautta. Yhteen ääneen jumalattomien joukko huudahtaa: »Siunattu olkoon hän, joka<br />
tulee Herran nimeen.» Nämä sanat eivät johdu rakkaudesta Jeesukseen. Totuuden voima<br />
pakottaa ne esille heidän vastahakoisilta huuliltaan. Kun jumalattomat nousevat haudastaan,<br />
heissä on sama vihamielisyys Kristusta kohtaan ja sama kapinan henki kuin sinne joutuessaankin.<br />
Heillä ei ole oleva uutta armonaikaa menneen elämänsä puutteellisuuksien<br />
korjaamiseen. Siitä ei olisi mitään hyötyä. Heidän rikollisen elämänsä aika ei ole<br />
pehmittänyt heidän sydäntään. Jos heille annettaisiin toinen koeaika, he käyttäisivät sen<br />
samalla tavalla kuin ensimmäisenkin vältellen Jumalan vaatimuksia ja lietsoen kapinaa<br />
häntä vastaan. {AO8 164.2}<br />
Uusi Jerusalem maan päällä<br />
Kristus astuu alas Öljymäelle, mistä hän kuolleista nousemisensa jälkeen kohosi ylös ja<br />
missä enkelit uudistivat lupauksen hänen takaisintulostaan. Profeetta j sanoo: »Herra, minun<br />
Jumalani, tulee; kaikki pyhät sinun kanssa; si. » »Hänen jalkansa seisovat sinä päivänä<br />
Öljymäellä, joka on Jeru’ salemin edustalla itää kohti. Öljymäki halkeaa kahtia idästä<br />
länteen hyvin suureksi laaksoksi. » »Herra on oleva koko maan kuningas. Sinä päivänä on<br />
Herra oleva yksi ja hänen nimensä yksi» (Sak. 14: 5, 4, 9). Kun uusi Jerusälem<br />
häikäisevässä kirkkaudessaan tulee alas taivaasta, se asettuu sitä varten puhdistetulle ja<br />
valmistetulle paikalle, ja Kristus ynnä hänen kansansa ja enkelit käyvät sisälle pyhään<br />
kaupunkiin. {AO8 164.3}<br />
Jumalattomien viimeinen hyökkäys<br />
Nyt saatana valmistautuu viimeiseen suureen kamppailuun ylivallasta. Kun pimeyden<br />
ruhtinaalta oli riistetty valta eikä hän voinut jatkaa pettämistään, hän oli onneton ja<br />
masentunut, mutta kun ju-malattomina kuolleet nousevat ylös ja hän näkee tuon<br />
suunnattoman suuren joukon olevan hänen puolellaan, hänen toivonsa elpyy ja hän päättää<br />
jatkaa suurta taistelua. Hän järjestää kaikki kadotettujen joukot lippunsa alle ja koettaa<br />
niiden avulla toteuttaa suunnitelmansa. Jumalattomat ovat saatanan vankeja. Hylätessään<br />
457
Change language