Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
Miten pelottavassa määrässä Kristuksen seuraajiksi tunnustautuvat rakastavatkaan<br />
nykyään maailman ystävyyttä, joka on »vihollisuutta Jumalaa vastaan»! Kuinka kauas<br />
ovatkaan kansankirkot kaikkialla kristikunnassa loitonneet Raamatun esittämästä<br />
nöyryydestä, itsensä kieltämisestä, yksinkertaisuudesta ja jumalisuudesta! John Wesley<br />
sanoi puhuessaan rahojen oikeasta käytöstä: »Älkää tuhlatko osaakaan niin kallisarvoisesta<br />
lahjasta tyydyttämään yksinomaan silmäin pyyntöä ostamalla ylellisiä ja kalliita vaatteita tai<br />
tarpeettomia koruja. Älkää tuhlatko rahaa talojenne huomiota herättäviin koristuksiin,<br />
ylellisiin ja kalliisiin huonekaluihin, kalliisiin tauluihin, maalauksiin ja kultauksiin. Älkää<br />
käyttäkö rahaa ylpeyden tyydyttämiseen tai ihmisten ihailun ja kiitoksen tavoitteluun. Niin<br />
kauan kuin pidät itsestäsi hyvää huolta, ihmiset puhuvat sinusta hyvää. Niin kauan kuin olet<br />
puettuna purppuraan ja hienoihin liinavaatteisiin ja vietät joka päivä loisteliasta elämää,<br />
monet epäilemättä ylistävät sinun hienoa makuasi, ylevämielisyyttäsi ja<br />
vieraanvaraisuuttasi. Mutta älä osta heidän kiitostaan niin kalliisti. Ole ennemmin<br />
tyytyväinen siihen kunniaan, joka tulee Jumalalta.»355 Mutta monissa meidän aikamme<br />
seurakunnissa sellaista opetusta ei arvosteta. {AO7 333.2}<br />
Seurakuntien maailmallisuus<br />
Uskonnon tunnustaminen on tullut suosituksi maailman ihmisten keskuudessa.<br />
Hallitusmiehet, poliitikot, lakimiehet, lääkärit ja kauppiaat liittyvät seurakuntaan<br />
turvatakseen yhteiskunnan kunnioituksen ja luottamuksen ja edistääkseen omia maallisia<br />
pyrkimyksiään. Näin he koettavat peittää kaikki väärät tekonsa tunnustamalla kristinuskoa.<br />
Erilaiset uskonnolliset yhdyskunnat, jotka ovat hyötyneet näiden kastettujen<br />
maailmanmiesten rikkaudesta ja vaikutusvallasta, tavoittelevat yhä innokkaammin kansan<br />
suosiota ja tukea. Komeita, ylellisesti koristettuja kirkkoja rakennetaan suosittujen katujen<br />
varsille. Ne, jotka tulevat jumalanpalveluksiin, pukeutuvat kalliisti ja muodin mukaisesti.<br />
Lahjakkaalle papille, joka kykenee miellyttämään ja keräämään kansaa, maksetaan korkea<br />
palkka. Hän ei saa saarnoissaan kosketella yleisiä syntejä, vaan hänen on puhuttava suloisia<br />
ja miellyttäviä asioita hienoille kuulijoille. Täten ylhäisöön kuuluvia synnintekijöitä<br />
merkitään kirkonkirjoihin ja heidän tavanomaiset syntinsä kätketään teeskennellyn<br />
jumalisuuden suojaan. {AO7 334.1}<br />
Kosketellessaan nykyajan kristittyjen suhdetta maailmaan eräs johtava maallinen lehti<br />
sanoo: »Kirkko on huomaamatta mukautunut ajan henkeen ja muovannut jumalanpalvelusta<br />
nykyajan toiveitten mukaan.» »Kirkko käyttää todellakin nykyään kaikkia keinoja, joiden<br />
avulla uskonto saadaan puoleensavetäväksi.» Eräs New York Independentin kirjoittaja<br />
sanoo nykyaikaisesta metodismista: »Jumalaa pelkäävien ja jumalattomien välillä vallitseva<br />
ero hälvenee jonkinlaiseksi puolivarjoksi, ja innokkaat miehet molemmin puolin koettavat<br />
poistaa kaiken eroavaisuuden heidän toimintatapojensa ja nautintojensa väliltä. Uskonnon<br />
kansanomaisuus lisää suuresti niiden lukua, jotka haluaisivat varmistaa sen edut täyttämättä<br />
rehellisesti siihen kuuluvia velvollisuuksia.» {AO7 334.2}<br />
262
Change language