Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
sellaisena, kuin hän on itsensä ilmoittanut sanassaan, Kristuksessa ja luo-mistöissä.<br />
Tuhannet jumaloivat luontoa, samalla kun he kieltävät luonnon Jumalan. Nykyisessä<br />
kristityssä maailmassa harjoitetaan epäjumalanpalvelusta yhtä todellisesti, kuin sitä<br />
harjoitettiin Elian aikana, vaikka eri muodossa. Monien viisaina pidettyjen miesten,<br />
filosofien, runoilijain, poliitikkojen ja sanomalehtimiesten jumala - hienostuneiden piirien,<br />
monien korkeakoulujen ja yliopistojen, vieläpä joidenkin jumaluusopillistenkin koulujen<br />
jumala - on tuskin parempi kuin Baal, foinikialaisten auringonjumala. {AO8 92.1}<br />
Jumalan lain poistaminen mahdotonta<br />
Ei mikään kristillisen maailman hyväksymä erhe hyökkää julkeammin taivaan arvovaltaa<br />
vastaan, ei mikään ole järjettömämpi eikä mikään seurauksiltaan turmiollisempi kuin se<br />
nopeasti leviävä nykyaikainen oppi, ettei Jumalan laki ole enää sitova. Jokaisella<br />
kansakunnalla on lakinsa, jotka vaativat kunnioitusta ja kuuliai-suutta. Ei mikään hallitus<br />
voi pysyä pystyssä ilman niitä. Voidaanko silloin kuvitella, ettei taivaan ja maan Luojalla<br />
ole lakia hänen luomiensa olentojen elämän ohjeena? Kuvitelkaamme, että huomattavassa<br />
asemassa olevat saar-naajat opettaisivat julkisesti, että ne lait, jotka koskevat heidän<br />
maataan ja jotka suojelevat kansalaisten oikeuksia, eivät ole sitovia - ettei niitä tarvitse<br />
noudattaa, koska ne rajoittavat kansan vapautta - kuinka kauan sellaisia miehiä kärsittäisiin<br />
saarnatuolissa? Mutta onko valtioiden ja kansojen lakien halveksiminen suu-rempi rikos<br />
kuin kaiken hallituksen perustuksena olevien Jumalan käskyjen polkeminen? {AO8 93.1}<br />
Se, että kansat poistaisivat lakinsa ja antaisivat ihmisten tehdä niitä haluavat, olisi paljon<br />
johdon-mukaisempaa kuin se, että maail-mankaikkeuden Hallitsija kumoaisi lakinsa ja<br />
jättäisi maailman ilman rikollisten tuomitsemista ja kuuliaisten syyttömiksi julistamisen<br />
mallia. Haluaisimmeko tietää, mitä Jumalan lain poistamisesta seuraisi? Sitä on jo kokeiltu.<br />
Hirmuisia näytöksiä esitettiin Ranskassa, kun ateismi pääsi valtaan. Silloin maailma sai<br />
nähdä, että Jumalan asettamien rajoitusten poistaminen merkitsee julmimman<br />
hirmuhallituksen valtaan pääsyä. Kun vanhurskauden mittapuu hylätään, avautuu tie<br />
pimeyden ruhtinaalle valtansa lujittamiseen maan päällä. {AO8 93.2}<br />
Missä hyvänsä Jumalan laki hy-lätään, siellä synti ei enää näytä synnilliseltä eikä<br />
vanhurskaus toi-vottavalta. Ne, jotka kieltäytyvät alistumasta Jumalan hallintaan, ovat täysin<br />
kykenemättömiä hallitsemaan itseään. Heidän turmiollisten opetustensa kautta tottelemattomuuden<br />
henki juurtuu lapsiin ja nuoriin, jotka eivät luon-nostaan kärsi käskemistä.<br />
Seu-rauksena on yhteiskunnallinen laittomuus ja vallattomuus. Samaan aikaan kun monet<br />
ivaavat niiden herkkäuskoisuutta, jotka noudattavat Jumalan käskyjä, he suostuvat<br />
halukkaasti saatanan petoksiin. He päästävät himonsa valloilleen ja harjoittavat syntejä,<br />
jotka ovat tuottaneet rangaistuksia pakanoille. {AO8 93.3}<br />
Ne, jotka opettavat kansaa pitä-mään Jumalan käskyjä vähäarvoisina, kylvävät<br />
tottelemattomuutta niittääkseen tottelemattomuutta. Jos Jumalan lain asettamat rajoitukset<br />
kokonaan poistettaisiin, pian halveksittaisiin inhimillisiäkin lakeja. Kun Jumala kieltää<br />
402
Change language