Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
kirjaimellisesti kasvamista tai taimelle nousemista kasvin tavoin. Kuten olemme nähneet,<br />
kansakunnan täytyi nousta ennestään asumattomalla alueella. Eräs huomattava kirjoittaja<br />
käyttää Yhdysvaltojen syntyä kuvaillessaan sanontaa: »Sen tyhjyydestä tulemisen<br />
salaisuus». Edelleen hän sanoo: »Hiljaisen kylvön tavoin me kasvoimme<br />
valtakunnaksi.»370 Eräs eurooppalainen sanomalehti kuvaili vuonna 1850 Yhdysvaltoja<br />
ihmeellisenä valtakuntana, joka »syntyi maan hiljaisuudessa ja joka päivä lisäsi valtaansa ja<br />
loistoaan».371 Edward Everett sanoi puhuessaan tämän kansakunnan perustajista, ns.<br />
pyhiinvaeltajaisistä: »Etsivätkö he yksinäistä paikkaa, joka olisi vaaraton<br />
tuntemattomuutensa tähden ja turvallisen syrjäinen ja jossa Leydenin pieni seurakunta saisi<br />
nauttia omantunnon vapautta? Katsokaa valtavia alueita, jotka he ovat rauhallisesti<br />
valloittaneet - - ja joille tuoneet ristin liput.»372 {AO7 376.1}<br />
»Ja sillä oli kaksi sarvea niinkuin karitsan sarvet.» Karitsan sarvet ilmaisevat nuoruutta,<br />
viattomuutta ja lempeyttä, joten ne esittävät sopivasti Yhdysvaltain luonnetta silloin, kun<br />
tuo valtakunta 1798 »nousi maasta», kuten profeetalle näytettiin. Niiden kristittyjen<br />
joukossa, jotka ensin pakenivat Amerikkaan etsien turvapaikkaa kuningasten sorron ja<br />
pappien suvaitsemattomuuden tähden, oli useita, jotka päättivät perustaa valtakunnan<br />
yhteiskunnallisen ja uskonnollisen vapauden laajalle perustukselle. Heidän katsantokantansa<br />
otettiin huomioon itsenäisyysjulistuksessa, joka esittää sen suuren totuuden, että »kaikki<br />
ihmiset ovat luodut samanarvoisiksi» ja kaikilla on luovuttamaton oikeus »elämään,<br />
vapauteen ja onnen etsintään». Perustuslaki takaa kansalle itsehallintooikeuden määräten,<br />
että kansan valitsemat edustajat säätävät lakeja ja valvovat niiden käyttöä. Kansalle annettiin<br />
myös uskonvapaus, niin että jokainen sai palvella Jumalaa omantuntonsa mukaan.<br />
Tasavaltalaisuus ja protestanttisuus tulivat kansakunnan johtaviksi periaatteiksi. Ne ovat sen<br />
voiman ja menestyksen salaisuutena. Sorretut ja poljetut kaikkialta kristikunnasta ovat<br />
muuttaneet tähän maahan mielihalulla ja toiveikkaina. Miljoonat ovat matkanneet sen<br />
rantoja kohti, ja Yhdysvallat on noussut yhdeksi maapallon mahtavimmista<br />
valtakunnista. {AO7 376.2}<br />
Mutta karitsansarvinen peto »puhui niinkuin lohikäärme. Ja se käyttää kaikkea<br />
ensimmäisen pedon valtaa sen nähden ja saattaa maan ja siinä asuvaiset kumartamaan<br />
ensimmäistä petoa, sitä, jonka kuolinhaava parani - - se yllyttää maan päällä asuvaiset<br />
tekemään sen pedon kuvan, jossa oli miekanhaava ja joka virkosi» (Ilm. 13:11-14). {AO7<br />
376.3}<br />
Karitsan sarvet ja lohikäärmeen ääni osoittavat, että tämän kansakunnan tunnustuksen ja<br />
käytännön välillä on huomiota herättävä ristiriita. Kansakunnan »puhuminen» merkitsee sen<br />
lakia säätävien ja oikeudenkäyttöä hoitavien viranomaisten toimintaa. Tällä toiminnalla se<br />
kieltää ne vapaamieliset ja rauhaa rakentavat periaatteet, jotka se on asettanut politiikkansa<br />
perustaksi. Ennustus lohikäärmeen tavoin puhumisesta ja ensimmäisen pedon vallan<br />
käyttämisestä viittaa selvästi sen suvaitsemattomuuden ja vainon hengen kehittymiseen, jota<br />
lohikäärmeen ja leopardin vertauskuvilla esitetyt vallat ilmaisivat. Ilmoitus, että<br />
301
Change language