Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
sen tiedon, jota Jumala heille tarjosi, ja asettuivat vastustamaan Kristusta ja totuutta<br />
vastustamalla sitä miestä, jonka Jumala oli lähettänyt heitä valistamaan. {AO7 109.2}<br />
Luther vapisi, kun hän ajatteli itseään yksi mies vastustamassa maailman mahtavimpia<br />
voimia. Toisinaan hän epäili, oliko Jumala todellakin johtanut hänet vastustamaan kirkon<br />
arvovaltaa. »Mikä minä olin», hän kirjoittaa, »vastustamaan mahtavaa paavia, jonka edessä<br />
maan kuninkaat ja koko maailma vapisivat? Ei kukaan voi tietää, mitä sydämeni kärsi näinä<br />
kahtena ensimmäisenä vuotena ja mihin masennustilaan, voinpa sanoa epätoivoon, olin<br />
vaipunut.»75 Mutta Jumala ei sallinut hänen kokonaan menettää rohkeuttaan. Kun<br />
ihmistukea ei ollut, hän katsoi yksinomaan Jumalaan ja oppi täysin luottavasti turvautumaan<br />
hänen kaikkivoipaan käsivarteensa. {AO7 109.3}<br />
Luther kirjoitti eräälle uskonpuhdistuksen ystävälle: »Me emme opi ymmärtämään pyhiä<br />
kirjoituksia opiskelun emmekä järjen avulla. Sinun ensimmäinen velvollisuutesi on alkaa<br />
rukouksella. Pyydä hartaasti Jumalaa antamaan sinulle suuressa armossaan oikea käsitys<br />
sanastaan. Jumalan sanaa ei pysty selittämään kukaan muu kuin tämän sanan Antaja, kuten<br />
hän itse on sanonut: ’He tulevat kaikki olemaan Jumalan opettamia.’ Älä toivo mitään<br />
omilta ponnistuksiltasi ja omalta järjeltäsi. Luota yksin Jumalaan ja hänen Henkensä<br />
vaikutukseen. Usko ’ tämä kokeneen miehen sanan perusteella.»76 Tässä on suuriarvoinen<br />
opetus niille, jotka tuntevat olevansa Jumalan kutsumia esittämään muille tämän ajan<br />
vakavia totuuksia. Nämä totuudet herättävät saatanan ja hänen keksimiään taruja rakastavien<br />
ihmisten vihollisuuden. Taistelussa pahuuden voimia vastaan tarvitaan enemmän kuin järjen<br />
ja inhimillisen viisauden voimaa. {AO7 110.1}<br />
Kun viholliset vetosivat vallalla olevaan tapaan ja perimätietoon tai paavin lausuntoihin<br />
ja arvovaltaan, Luther vetosi Raamattuun, ainoastaan Raamattuun. Siellä oli todisteita, joita<br />
he eivät voineet vastustaa. Sen tähden muodollisuuden ja taikauskon orjat vaativat hänen<br />
vertaan, kuten juutalaiset olivat vaatineet Kristuksen verta. »Hän on harhaoppinen»,<br />
huusivat roomalaiset intoilijat. »On kirkon kavaltamista sallia niin kauhean kerettiläisen elää<br />
tuntiakaan kauemmin. Pystyttäkää hänelle heti mestauslava!»77 Mutta Luther ei joutunut<br />
heidän raivonsa saaliiksi. Jumalalla oli varattuna työ häntä varten, ja taivaan enkeleitä<br />
lähetettiin häntä suojelemaan. Kuitenkin monet, jotka olivat saaneet Lutherilta<br />
kallisarvoisen valon, tulivat saatanan vihan kohteiksi ja kärsivät totuuden tähden<br />
pelottomasti kidutusta ja kuoleman. {AO7 111.1}<br />
Lutherin opetukset kiinnittivät ajattelevien ihmisten huomiota kaikkialla Saksassa. Hänen<br />
saarnoistaan ja kirjoituksistaan lähti valonsäteitä, jotka herättivät ja valaisivat tuhansia.<br />
Kirkkoa kauan kahlehtineen kuolleen muodollisuuden tilalle tuli elävä usko. Päivä päivältä<br />
kansa menetti luottamustaan katoliseen taikauskoon. Ennakkoluulon asettamat esteet<br />
väistyivät. Jumalan sana, jolla Luther koetteli jokaisen opin ja kaikki väitteet, oli aivan kuin<br />
kaksiteräinen miekka, joka tunkeutui ihmisten sydämeen. Kaikkialla heräsi hengellisen<br />
edistymisen kaipuu. Kaikkialla esiintyi sellaista vanhurskauden janoa ja nälkää, ettei siihen<br />
85
Change language