Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
opetuksen julkaiseminen», Gaussen sanoo, »on samaa kuin sanoisi aikuisille, jotka liian<br />
usein laiminlyövät profeetallisten kirjojen lukemisen sillä väärällä tekosyyllä, että ne ovat<br />
vaikeatajuisia: ’Kuinka ne voivat olla vaikeatajuisia, kun teidän lapsenne niitä<br />
ymmärtävät?’» »Minulla oli suuri halu», hän lisää, »tehdä profetioiden tuntemus<br />
seurakunnissamme niin yleiseksi kuin mahdollista. Ei tosiaankaan ole mitään oppiainetta,<br />
joka mielestäni paremmin vastaisi aikamme tarvetta. Tämän kautta me valmistumme lähellä<br />
olevaa ahdistusta varten sekä opimme valvomaan ja odottamaan Jeesusta Kristusta.» {AO7<br />
317.2}<br />
Vaikka Gaussen oli etevimpiä ja suosituimpia ranskankielisiä saarnaajia, hänet erotettiin<br />
jonkin ajan kuluttua papinvirastaan. Hänen pääasiallisena rikkomuksenaan pidettiin sitä, että<br />
hän oli käyttänyt nuorison opetuksessa Raamattua kirkon katekismuksen, kuivan ja<br />
järkeisopillisen käsikirjan asemesta, jossa uskon merkitys oli melkein kokonaan syrjäytetty.<br />
Myöhemmin hän tuli erään jumaluusopillisen koulun opettajaksi jatkaen sunnuntaisin<br />
edelleenkin Raamatun opettamista lapsille. Hänen profetioita käsittelevät teoksensa<br />
herättivät suurta kiinnostusta. Professorintoimensa, sanomalehdistön ja mielityönsä, lasten<br />
opettamisen, kautta hän usean vuoden aikana jatkoi laajalle ulottuvaa vaikutustaan ollen<br />
välikappaleena kiinnittämässä monien huomiota niihin profetioihin, jotka osoittivat Herran<br />
tulemisen olevan lähellä. {AO7 317.3}<br />
Lapset saarnaavat Skandinaviassa<br />
Adventtisanomaa julistettiin myös Skandinaviassa, jossa sanoma herätti laajaa<br />
kiinnostusta. Monet heräsivät välinpitämättömyydestään, tunnustivat ja hylkäsivät syntinsä<br />
ja etsivät anteeksiantoa Kristuksen nimessä. Mutta valtionkirkon papit vastustivat tätä<br />
liikettä, ja heidän vaikutuksestaan heitettiin muutamia sanoman julistajista vankeuteen.<br />
Monissa paikoissa, missä Herran pikaisen tulemisen julistajat siten vaiennettiin, Jumala näki<br />
hyväksi lähettää sanoman ihmeellisellä tavalla, pienten lasten kautta. Näihin ei voitu<br />
soveltaa valtion lakia heidän alaikäisyytensä tähden, ja he saivat puhua esteettömästi. {AO7<br />
317.4}<br />
Liike rajoittui pääasiallisesti alempaan kansanluokkaan, ja kansa kokoontui työläisten<br />
vaatimattomiin asuntoihin kuulemaan sanomaa. Lapsisaarnaajat kuuluivat itsekin<br />
suurimmaksi osaksi köyhään väestön osaan. Jotkut heistä olivat vain kuuden tai kahdeksan<br />
vuoden ikäisiä. Samalla kun heidän elämänsä todisti, että he rakastivat Vapahtajaa ja<br />
koettivat elää kuuliaisina Jumalan pyhille vaatimuksille, älykkyydeltään ja kyvyiltään he<br />
näyttivät jokapäiväisessä elämässä olevan samanlaisia kuin senikäiset lapset yleensä ovat.<br />
Mutta heidän seistessään kansan edessä oli ilmeistä, että heissä vaikutti korkeampi voima<br />
kuin heidän omat luonnonlaihjansa. Ääni ja esiintymistapa muuttuivat, kun he juhlallisesti ja<br />
voimakkaasti varoittivat tuomiosta käyttäen Raamatun sanoja: »Peljätkää Jumalaa ja<br />
antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut.» He moittivat kansan syntejä,<br />
eivätkä rajoittuneet siveettömyyden ja paheiden tuomitsemiseen, vaan moittivat myös<br />
248
Change language