Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
yhä kauemmaksi totuudesta. Saatana riemuitsi siitä, että oli onnistunut pettämään niin<br />
suuren joukon Kristuksen seuraajia. Sitten hän kohdisti näihin vielä enemmän voimiaan ja<br />
innoitti heitä vainoamaan niitä, jotka pysyivät uskollisina Jumalalle. Ketkään toiset eivät<br />
osanneet niin hyvin vastustaa todellista kristillistä uskoa kuin ne, jotka olivat kerran olleet<br />
sen puolustajia. Nämä luopiokristityt yhdessä puolipakanallisten veljiensä kanssa ryhtyivät<br />
taistelemaan Kristuksen opin tärkeimpiä kohtia vastaan. {AO7 34.1}<br />
Tämä merkitsi epätoivoista taistelua niille, jotka tahtoivat pysyä uskollisina ja lujasti<br />
vastustaa papin vaatteisiin verhottuina kirkkoon tuotuja petoksia ja kauhistuksia. Raamattua<br />
ei tunnustettu uskon ainoaksi ohjeeksi. Uskonnonvapauden periaatetta pidettiin harhaoppina<br />
ja sen puolustajia vihattiin ja ajettiin maanpakoon. {AO7 35.1}<br />
Pitkän ja ankaran taistelun jälkeen nuo harvat uskolliset päättivät katkaista kaiken<br />
yhteyden luopuneeseen kirkkoon, mikäli se edelleen kieltäytyisi puhdistautumasta valheesta<br />
ja epäjumalanpalveluksesta. He näkivät eron ehdottoman välttämättömäksi, mikäli halusivat<br />
seurata Jumalan sanaa. He eivät uskaltaneet suvaita harhaoppeja, jotka olisivat kohtalokkaita<br />
heidän omalle sielulleen, tai näyttää esimerkkiä, joka vaarantaisi heidän lastensa ja lastensa<br />
lasten uskon. Rauhan ja yhteyden turvaamiseksi he olivat valmiit tekemään mitä tahansa<br />
myönnytyksiä, kunhan ne eivät koskisi heidän uskollisuuttaan Jumalaa kohtaan; mutta he<br />
tajusivat, että rauhakin olisi liian kalliisti ostettu, jos sen vuoksi olisi uhrattava periaatteet.<br />
Jos yhteys voitaisiin säilyttää vain totuuden ja vanhurskauden kustannuksella, he valitsivat<br />
mieluummin erimielisyyden ja vaikkapa taistelun. {AO7 35.2}<br />
Kristittyjen vainon ongelma<br />
Sekä seurakunnalle että maailmalle olisi hyväksi, jos ne periaatteet, jotka innoittivat näitä<br />
sankarillisia sieluja, heräisivät uudelleen eloon Jumalan lapsiksi tunnustautuvien<br />
keskuudessa. Oppeihin, jotka ovat kristillisen uskon peruspylväitä, suhtaudutaan<br />
huolestuttavan välinpitämättömästi. Käsitys, jonka mukaan ne eivät lopulta olekaan niin<br />
elintärkeitä, voittaa alaa. Tämä asenne on omiaan tukemaan saatanan toimintaa, niin että<br />
vääriä teorioita ja tuhoisia harhaoppeja, joita menneitten aikojen uskolliset henkensä uhalla<br />
paljastivat ja vastustivat, pidetään nyt tuhansien Kristuksen seuraajiksi tunnustautuvien<br />
keskuudessa suosiossa. {AO7 35.3}<br />
Varhaiset kristityt olivat todella erikoislaatuista kansaa. Heidän moitteeton käytöksensä<br />
ja horjumaton uskonsa oli alituinen nuhde, joka häiritsi syntisen rauhaa. Lukumäärältään<br />
vähäisinä, ilman rikkautta, asemaa tai arvonimiä he olivat väärintekijöiden kauhuna<br />
kaikkialla, missä heidän luonteensa ja oppinsa tunnettiin. Siksi jumalattomat vihasivat heitä,<br />
kuten Kain vihasi Aabelia. Samasta syystä kuin Kain murhasi Aabelin ne, jotka yrittivät<br />
poistaa Pyhän Hengen hillitsevän vaikutuksen, tappoivat Jumalan kansaa. Samasta syystä<br />
juutalaiset hylkäsivät ja ristiinnaulitsivat Vapahtajansa koska hänen luonteensa pyhyys ja<br />
puhtaus oli jatkuvana nuhteena heidän itsekkyydelleen ja turmeltuneisuudelleen. Kristuksen<br />
25
Change language