Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
ystävyys on turmellut sen uskon, ja se puolestaan on vaikuttanut turmelevasti maailmaan<br />
opettamalla oppeja, jotka ovat ristiriidassa Pyhän Raamatun selvimpien esitysten<br />
kanssa. {AO7 335.3}<br />
Rooman kirkko pidätti Raamatun kansalta ja vaati kaikkia ihmisiä vastaanottamaan<br />
Raamatun asemesta kirkon opit. Uskonpuhdistuksen tehtävänä oli antaa ihmisille jälleen<br />
Jumalan sana, mutta eikö ole liiankin totta, että meidän aikamme seurakunnissa opetetaan<br />
ihmisiä perustamaan uskonsa uskontunnustukseen ja seurakuntansa opetuksiin pikemmin<br />
kuin Raamattuun? Puhuessaan protestanttisista seurakunnista Charles Beecher sanoi: »Ne<br />
karttavat ankaria sanoja uskontunnustuksista samalla herkkätuntoisuudella, millä<br />
kirkkoisät olisivat välttäneet ankaria lausuntoja suosimastaan ja yhäti lisääntyvästä<br />
pyhimysten ja marttyyrien palvonnasta. - - Protestanttiset evankeliset kirkkokunnat ovat niin<br />
sitoneet toistensa kädet ja omat kätensä, ettei niiden piirissä voi tulla saarnaajaksi, ellei<br />
hyväksy jotakin kirjaa Raamatun ohella. - - Ei ole mitään luuloteltua siinä väitteessä, että<br />
uskontunnustukset alkavat olla Raamatulle yhtä todellisena esteenä kuin Roomakin, vaikka<br />
se tapahtuu hienommalla tavalla.»358 {AO7 335.4}<br />
Kun uskolliset opettajat selittävät Jumalan sanaa, ilmaantuu oppineita miehiä,<br />
sananjulistajia, jotka sanovat ymmärtävänsä Raamattua ja tuomitsevat terveen opin<br />
harhaopiksi, johtaen siten totuuden etsijöitä harhaan. Jos maailma ei olisi niin<br />
auttamattomasti päihtynyt Babylonin viinistä, tulisivat suuret joukot vakuuttuneiksi ja<br />
kokisivat kääntymyksen Jumalan sanan selvien ja voimallisten totuuksien kautta. Mutta<br />
uskonto näyttää niin sekavalta ja ristiriitaiselta, ettei kansa tiedä, mitä pitäisi uskoa.<br />
Maailman paatumus on synti, joka väijyy kirkon ovella. {AO7 336.1}<br />
Luopumus vähitellen syvenevää<br />
Ilmestyskirjan 14. luvussa olevaa toisen enkelin sanomaa julistettiin ensin kesällä 1844.<br />
Se soveltui silloin suoranaisimmin Yhdysvaltain kirkkokuntiin, sillä siellä oli<br />
tuomionsanomaa julistettu laajimmin, siellä se myös oli yleisimmin hylätty ja siellä<br />
kirkkokunnat olivat nopeimmin rappeutuneet. Mutta toisen enkelin sanoma ei toteutunut<br />
täydellisesti vuonna 1844. Kirkkokunnat kokivat silloin siveellisen lankeemuksen, koska ne<br />
hylkäsivät adventtisanoman valon, mutta lankeemus ei ollut täydellinen. Jatkettuaan tälle<br />
ajalle kuuluvien eri totuuksien hylkäämistä ne ovat langen neet yhä syvemmälle. Mutta<br />
vieläkään ei voi sanoa, että Babylon on kukistunut, — koska se haureutensa vihan viinillä<br />
on juottanut kaikki kansat. Se ei ole tehnyt sitä vielä kaikille kansoille. Maailmanmielisyyttä<br />
ja välinpitämättömyyttä aikamme koettelevia totuuksia kohtaan esiintyy ja ne ovat saamassa<br />
sijaa protestanttisissa kirkkokunnissa kristikunnan kaikissa maissa. Toisen enkelin<br />
juhlallisen pelottava julistus koskee näitä kirkkokuntia. Mutta luopumus ei ole vielä<br />
saavuttanut huippukohtaansa. {AO7 336.2}<br />
Raamattu todistaa, että Herran tulemuksen edellä saatana vaikuttaa »valheen kaikella<br />
voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä», ja niille, jotka<br />
264
Change language