a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Urrat<br />
Urrat ovat kivestä rakennettuja patsaita, suuria<br />
säännöllisiä kivipilareita tai vain muutamien päällekkäin<br />
aseteltujen kivien muodostamia kasoja.<br />
Niillä on merkitty esimerkiksi rajoja ja polkuja,<br />
mutta osa niistä on rakennettu muistomerkeiksi.<br />
Urria on käytetty myös apuna peuroja ja poroja<br />
ajettaessa. Erityisesti kauempaa urran korkea<br />
hahmo muistuttaa ilmeisesti porojen ja peurojen<br />
mielestä ihmistä, ja ne välttävät sellaisen lähelle<br />
menemistä (esim. Vorren 1958: 14).<br />
Paistunturissa on monenlaisia ja monia eri<br />
tarkoituksia varten rakennettuja urria. Osan ovat<br />
rakentaneet virkamiehet, erityisesti maanmittarit<br />
ovat rakentaneet urria vaarojen laille kolmiomittauksen<br />
avuksi tai merkitsemään tärkeitä rajalinjoja.<br />
Paikalliset ihmiset ovat merkinneet urrilla<br />
erityisesti kulkureittejä. Sellaisia urria, jotka liittyisivät<br />
varmasti peuranpyyntiin, ei tunneta, mutta<br />
esimerkiksi Erttetvárrin kivikaarteen siuloissa on<br />
käytetty pieniä urria samaan tapaan kuin Varanginniemimaan<br />
kivisissä peuranpyyntivuomenissa.<br />
8.4.5 Saamelaiseen mytologiaan ja<br />
perinteiseen uskontoon liittyvät kohteet<br />
Saamelaiseen mytologiaan ja perinteiseen uskontoon<br />
liittyvät muinaisjäännökset ovat monesti<br />
nykyihmisen mielestä vain osa luontoa. Ihmisen<br />
konkreettisesti muokkaamia muistomerkkejä on<br />
hyvin vähän. Täytyy kuitenkin ymmärtää, että<br />
luonnon keskellä eläville ihmisille maisema on<br />
tavallisesti elimellinen osa kulttuuria. Myös ihmiskäden<br />
koskemattomalla luonnonkohteella voi<br />
olla henkisen kulttuurin tasolla monimutkainen<br />
merkitysrakenne (Hætta 1993: 14–15.).<br />
Koska uskontoon ja mytologiaan liittyvillä<br />
kohteilla on hyvin vähän konkreettisia tunnusmerkkejä,<br />
niiden tunnistaminen arkeologian<br />
keinoin on hyvin vaikeaa. Tavallisesti tällaisten<br />
kohteiden määrittely perustuukin historialliseen<br />
tai perimätietoon. Joskus uhriesineistö, kuten<br />
peuran- tai poronsarvet tai vanhat rahat, todistavat<br />
kohteen uskonnollisesta luonteesta. Tulkinnoissa<br />
tulee kuitenkin olla varovainen (Kjellström<br />
1985.).<br />
Paistunturissa on monenlaisia pyhiä paikkoja,<br />
jotka liittyvät saamelaisten perinteiseen uskontoon<br />
tai mytologiaan. Tunnetuimpia ovat varmasti pyhät<br />
tunturit. Paistunturin tunnetuimpia pyhiä tuntureita<br />
ovat: (Gáregas) Áilegas, Nuvvos Áilegas ja<br />
Guivi. Joissakin lähteissä pyhiksi tuntureiksi mainitaan<br />
lisäksi mm. Áite(joh)čohkka ja Áhkovárri.<br />
Kirjallisissa lähteissä, jotka kyllä perustuvat suulliseen<br />
tietoon, mainitaan, että näissä tuntureissa on<br />
tavattu kivikkoon kaivettuja uhrionkaloita, joihin<br />
on kätketty peuran- tai poronsarvia (esim. Jokinen<br />
1996: 8; Paulaharju 1927: 309). Esimerkiksi<br />
Guivin laelta ja rinteiltä tällaisia uhrionkaloita on<br />
löydetty myös inventoinneissa.<br />
Perimätiedon mukaan Paistunturissa on pyhien<br />
tunturien lisäksi myös uhri- ja palvospaikkoina<br />
toimineita lähteitä. Tunnetuimmat ovat<br />
Seitalan Seaideájan lähdealue ja Suttesájan eli<br />
Sulaojan lähde, jonka luona on Kevon retkeilyreitin<br />
eteläpää ja Sulaojan luontopolku. Erityisesti<br />
Sulaojan lähteellä on perimätiedon mukaan ollut<br />
parantavia vaikutuksia. Sulaojan lähteeltä ei ole<br />
löydetty uhrattuja esineitä, mikä voi johtua sen<br />
suuresta koosta ja tutkimuksen puutteesta. Seitalan<br />
Seaideájan lähteeltä on löydetty ainakin sinne<br />
uhrattuja sarvia ja hopearahoja (Pentti Koivunen,<br />
henk. koht. tiedonanto 10/1998). Erikoinen palvospaikka<br />
on myös Mádjjohkan rannalla sijaitseva<br />
pyöreä mäennyppylä Vulležiidgirku (esim. Paulaharju<br />
1927: 304).<br />
Lisäksi on olemassa tietoja joiden mukaan<br />
Paistunturin alueella on ollut myös pienempiä<br />
seitoja, esimerkiksi seitakiviä, mutta niiden tarkkaa<br />
sijaintia ei tunneta. Utsjoen ja Tenon rannasta<br />
seitakiviä tunnetaan useita. On myös perimätietoa<br />
siitä, että jotkin Paistunturin järvistä olisivat niin<br />
sanottuja saivojärviä tai loktajärviä (pohjoissaameksi<br />
sáivo- tai sáivajávri, loktajávri) eli kaksipohjaisia<br />
järviä. Saivojärvet liittyvät alun perin saamelaisten<br />
perinteisen uskonnon maailmankuvaan,<br />
jossa tämän maailman maanpinnan alla on toinen<br />
maailma (Hætta 1993: 12). Sittemmin toiseen<br />
maailmaan liittyvät merkitykset ovat kadonneet ja<br />
jäljelle on jäänyt vain kaksipohjaisuus, joka ilmenee<br />
esimerkiksi kalojen omituisina ilmestymisinä<br />
ja katoamisina.<br />
105
Change language