a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

Heavvojohka (AA/SA 1998) Mielkejohskáidi-kaidan eteläpuolelta Utsjoen Jumbáljávri-järveen laskeva
joki. Pohjoissaamea; heavvo = yhdysosamuoto sanasta heavvu = surma ~ tuho ~ turma, johka = joki.
3 J4: 479
Heendu-Jovn kakkurpääččimláddu (SA 1963) Lampi Kaamasjoen länsipuolisen Manemusjärven
eteläpuolella. Inarinsaamea; Heendu = genetiivimuoto nimestä Hendu = Heikki ~ Henrikki, Jovn = genetiivimuoto
nimestä Jovnâ = Jouni, kakkur = yhdysosamukaelma suomenkielisestä sanasta kaakkuri,
pääččim = aktiomuoto verbistä pääččiđ, ampua, láddu = lampi. ”Hentun-Jouni” oli sukunimeltään Valle
ja asui Muddusjärven Pahtalan talossa. 11 K17: 480
Hehpoščielgi (IV 2003) Vedenalainen kivi Aksujärvessä Huutoniemi-talosta kilometri koilliseen.
Määriteosaselitys: ks. Hehpoščohkka, čielgi = selkä. 10 J17:480A
Hehpoščohkka ~ Hehpoščopma (SA 1963, IL.1995) Hehpoščielgi-tievan korkein kohta. Pohjoissaamea;
hehpoš = genetiivimuoto sanasta heabuš = hevonen, čohkka = huippu (laki), čopma = kukkula. Nimiperhe:
ks. Hevosvaara – Hiävušvääri – Hehpošvárri. 8 K13: 481
Hehpošhárji (AA/SA 1998) Tievannokka Nuvvuksen kylän pohjoispäässä. Määriteosaselitys: ks.
Hehpoščohkka, hárji = harja, niskakarvat. 2 E4: 482
Hehpošjeaggi (AA/SA 1998) Suo Mielkejohskáidi-kaidassa. Määriteosaselitys: ks. Hehpoščohkka, jeaggi
= jänkä. Määriteosan oikeellisuus arveluttaa, koska jänkä sijaitsee Heavvojohka-joen latvoilla, ks. Heavvojohka.
3 J4: 483
Heikinvaara – Heaikkaidvárri ~ Jalgavárri (AA/SA 1998) Vaara Rovisuvannon kaakkoispuolella.
Osittainen suomennos pohjoissaamesta; Heaikkaid = monikon genetiivimuoto nimestä Heaika =
Heikki > Heikkien, jalga = attribuuttimuoto sanasta jalgat = avoin (paljas). 5 B12: 484
Heinälahti – Syeiniluohtâ – Suoidneluokta (IV 2003) Aksujärven Jávrrádat-järvekkeen eteläisin lahti.
Suora suomennos inarinsaamesta tai pohjoissaamesta. Lahden etelärannalla on yksi nuotta-apaja.
10 J17: 484A
Heinälampi – Suoidneláttu (3824 2) Lampi Utsjoen ja Inarin kuntien rajan ja Karigasniementien
yhtymäkohdasta 1,8 km itä-kaakkoon. Suora suomennos pohjoissaamesta. Nimen pitäisi olla Heinäjärvi
– Suoidnejávri, koska lammen vierellä oleva jänkä on nimeltään Suoidnejárjeaggi ”Heinäjärvenjänkä”.
10 H15: 485
Heŋgot (KV 1993) Jyrkkiä hiekkamelloja Tenon länsirannalla Čulloveijohka-jokisuulta 1,8 km ylävirtaan.
Pohjoissaamea; hengot = monikkomuoto sanasta heaŋggu = jyrkänne. 6 C9: 486
Hevojoki – Heavvojohka – Vuomvär-Hiävujuuhâ (3824 2, SA 2002) Vuomavaaran länsipuolelta
Kaamasjokeen laskeva joki. Mukaelmasuomennos pohjoissaamesta tai inarinsaamesta. Määriteosaselitys:
ks. Hiävujuuhâ. Inarinsaamen nimen alkuosa Vuomvär = genetiivinen yhdysosalyhentymä nimestä
Vuomvääri = Vuomavaara, jonka määriteosa on mukaelmainarinsaamennos pohjoissaamen sanasta
vuopmi = vuoma. 10 J15: 487
Hevosjärvi – Hiävušjävri – Hehpošjávri (3931 1, JUM) Järvi Siikajärven koillispuolella. Suora
suomennos ja mukaelmapohjoissaamennos inarinsaamesta. Nimiperhe: ks. Hevosvaara – Hiävušvääri
– Hehpošvárri. 8 L12: 488
187