a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

Bogejohka (3913 1) Áhkovárri-vaaran luoteispuolelta Akujokeen laskeva joki. Määriteosaselitys: ks.
Bogejohnjunni, johka = joki. Primäärinimi, jonka nimiperheeseen kuuluvat Bogejohnjunni, Bogejohroavvi ja
Bogejohskáidi. 6 C9: 161
Bogejohnjunni (3913 1) Kaidan nokka Bogejohskáidi-kaidan länsipäässä. Pohjoissaamea; boge = lyhentynyt
genetiivimuoto sanasta bohki = kapeikko, joh = yhdysosalyhentymä sanasta johka = joki, njunni
= nokka. Nimiperhe: ks. Bogejohka. 6 C9: 162
Bogejohroavvi (3913 1) Rova Outakoskelta 3 km etelä-kaakkoon. Määriteosaselitys: ks. Bogejohnjunni,
roavvi = rova (vanha paloalue). Nimiperhe: ks. Bogejohka. 6 C9: 163
Bogejohskáidi (3913 1) Kaira Bogejohka-joen ja Akujoen välissä. Määriteosaselitys: ks. Bogejohnjunni,
skáidi = kaira jokien välissä (kaita). Nimiperhe: ks. Bogejohka. 6 C9: 164
Bogijohjeaggi (AA/SA 1998) Suo Paatuksesta 2,5 km itä-koilliseen. Pohjoissaamea; bogi = genetiivimuoto
sanasta bohki = kapeikko, joh = yhdysosalyhentymä sanasta johka = joki, jeaggi = jänkä.
Nimiperheeseen kuuluu Bogijohvárri. Primäärinimen tulisi olla Bogijohka, joka on tuntematon nimi. Se
saattaa kuitenkin olla nykyisen Goatneljohka-joen vanhempi nimitys. Saman ajatuskaavan mukaisesti
kuru, jossa Goatneljohka-joki virtaa, olisi nimeltään Bohki. 2 F2: 165
Bogijohvárri (AA/SA 1998) Vaara Paatuksesta 2 km koilliseen. Määriteosaselitys: ks. Bogijohjeaggi, várri
= vaara. Nimiperhe: ks. Bogijohjeaggi. 2 F2: 166
Boldni (AA/SA 1998) Kukkula Tenon ja maantien välissä Dálvadas-kylästä 4,5 km ylävirtaan. Pohjoissaamea;
boldni = kumpu. 2 D6: 167
Borgebeaskaávži (AA/SA 1998) Kuru, josta Davimuš Mádjohsuorgi -joki saa alkunsa. Pohjoissaamea;
borge = yhdysosamuoto sanasta borgi = purka (silokarva), beaska = peski, ávži = rotko. Nimiperheeseen
kuuluu myös Borgebeaskačopma, mutta siitä, kumpi niistä on primäärinimi, ei ole tietoa. 3 H6: 168
Borgebeaskačopma (AA/SA 1998) Kukkula Čársejohka-joen ja Borgebeaskaávži-rotkon välissä. Määriteosaselitys
ja nimiperhe: ks. Borgebeaskaávži, čopma = kukkula. 3 H6: 169
Borjjasmielli (3911 2) Törmä Akujoen suulta 1,7 km etelään. Pohjoissaamea; borjjas = purje, mielli =
törmä (mella). 5 B9: 170
Buksaljávri (AA/SA 1998) Utsjoen vesistön jokijärvi Kevojärven ja Kenesjärven välissä. Määriteosaselitys:
ks. Buksalskáidi, jávri = järvi. G. Wahlenbergin valmistamassa ja S. G. Hermelinin kustantamassa
kartassa ”Karta Öfver Kemi Lappmark” vuodelta 1802 nimi on kirjoitettu ”Bukseljaur”.
Nimiperhe: ks. Puksala – Buksal. 4 K6: 171
Buksaljávri (AA/SA 1998) Järvi Stuorra Bálddotjávri -järven pohjoispuolella. Määriteosaselitys: ks.
Buksalskáidi, jávri = järvi. Nimiperhe: ks. Puksala – Buksal. 4 K7: 172
Buksaljohka (AA/SA 1998) Vuolimuš Bálddotjávri -järvestä Buksaljávri-järveen laskeva joki. Määriteosaselitys:
ks. Buksalskáidi, johka = joki. Nimiperhe: ks. Puksala – Buksal. 4 K6: 173
Buksalskáidegeahči (AA/SA 1998) Kevojärveen etelästä työntyvä pitkä niemi. Määriteosaselitys: ks.
Buksalskáidi, skáide = yhdysosamuoto sanasta skáidi = kaira jokien välissä (kaita), geahči = pää (kärki).
Nimiperhe: ks. Buksalskáidi. 4 K5: 174
162