a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
13.2 Virkistyskävijät ja -käynnit<br />
Kevolla<br />
Kevon luonnonpuiston kävijämääriä selvitettiin<br />
kesäkaudella 2001 käyttämällä elektronisia ja<br />
manuaalisia kävijälaskureita. Koko Kevon reitin<br />
(63 km) vaelsi yhteensä lähes 4 500 henkilöä.<br />
Reitin eteläpäässä Sulaojan luontopolulla vieraili<br />
yhteensä yli 10 000 henkilöä ja reitin pohjoispäässä<br />
Kenesjärvellä lähes 5 500 henkilöä (Rautiala<br />
2003). Tämän perusteella Kevolla on vieraillut<br />
kesäkaudella 2001 yli 15 500 kävijää.<br />
Kevon kävijätutkimuksen (Stolt 2002) mukaan<br />
alueen virkistyskävijöistä hieman yli puolet (54 %)<br />
on miehiä. Kävijöiden keski-ikä on 40 vuotta ja<br />
suurin kävijäryhmä on 45–54-vuotiaat. Kevolle<br />
tullaan yleisimmin oman perheen kanssa. 78 %<br />
kävijöistä tulee alueelle 2–5 hengen ryhmissä, ja<br />
viisi prosenttia retkeilijöistä liikkuu alueella yksin.<br />
Ainoastaan kolmisen prosenttia kävijöistä on<br />
Utsjoen tai Inarin kuntalaisia. Kotimaiset vierailijat<br />
saapuvat Kevolle useimmiten Helsingistä,<br />
Espoosta, Oulusta ja Kuopiosta. Ulkomaisista<br />
kävijöistä suurin osa tulee Saksasta (Stolt 2002).<br />
Alueen suosituin käyntikohde on Kevon<br />
kanjonin reitti, jossa oli käynyt 55 % kyselyyn<br />
vastanneista. Fiellun putouksella ja Ruktajärven<br />
autiotuvalla oli käynyt kolmannes vastanneista<br />
(Stolt 2002).<br />
Kävijöiden oleskelu alueella vaihteli puolesta<br />
tunnista kymmeneen päivään. Kävijät jaettiin<br />
päiväkävijöihin (viipyminen alle vuorokausi) ja<br />
yöpyjiin (yli vuorokausi). Haastattelun otantaan<br />
osuneista kävijöistä kolmannes oli päiväkävijöitä,<br />
he viipyivät alueella keskimäärin kolme tuntia.<br />
Yöpyjät (67 %) viipyivät keskimäärin neljä vuorokautta.<br />
Kävijöistä 79 % vieraili alueella ensimmäistä<br />
kertaa. Suosituin aika vierailla Kevolla<br />
– ainakin vuonna 2002 – oli syyskuu. Kevolle<br />
saavutaan useimmiten henkilöautolla. Yleisellä<br />
kulkuneuvolla alueelle saapui 15 % kävijöistä<br />
(Stolt 2002).<br />
13.2.1 Kävijätyytyväisyys<br />
Kevon palvelurakenteisiin oltiin pääosin tyytyväisiä.<br />
Polttopuun laatu sai keskimäärin parhaan<br />
arvosanan. Myös jätehuoltoon oltiin pääosin tyytyväisiä.<br />
Keskiarvoa huononsi se, että vilkkaana<br />
aikana käymälät täyttyivät hetkellisesti. Opasteista<br />
tuli useampia negatiivisia kommentteja. Niissä oli<br />
puutetta englannin- ja saksankielisestä tiedosta.<br />
Polkuviitoitukset olivat kävijöiden mielestä epäselviä<br />
ja niitä oli liian vähän. Muiden rakenteiden,<br />
kuten tulipaikkojen määrää, pidettiin yleisesti ottaen<br />
sopivana.<br />
Kävijät pitivät aluetta pääsääntöisesti erittäin<br />
siistinä eli roskaantuneisuus koettiin vähiten häiritseväksi<br />
tekijäksi. Eniten kävijöitä häiritsi Kevolla<br />
maaston kuluneisuus sekä liiallinen kävijämäärä.<br />
Tämän vuoksi kävijämäärien lisäämistä mm.<br />
palveluita parantamalla kannattaa harkita tarkoin.<br />
Kuluneiden polkujen leviämisen estämiseksi tulisi<br />
harkita polkujen pinnoittamista joissakin kohdin<br />
(Stolt 2002).<br />
13.3 Yrittäjäkysely erämaa-alueiden<br />
vaikutuspiirissä toimiville yrityksille<br />
Kesän ja syksyn 2003 aikana tehtiin yrittäjäkysely<br />
Kaldoaivin ja Paistunturin erämaiden vaikutuspiirissä<br />
toimiville yrittäjille (Stolt 2003). Kyselyyn<br />
vastasi 47 yrityksen edustaja. Näistä 28 oli käyttänyt<br />
ainakin toista erämaa-aluetta liiketoiminnassaan<br />
viimeisen vuoden aikana ja näistä 22 ilmoitti<br />
käyttäneensä Paistunturin erämaa-aluetta yritystoiminnassaan.<br />
Erämaa-alueiden käyttö painottuu<br />
syksyyn (40 %).<br />
Eniten Paistunturin erämaa-aluetta käytetään<br />
metsästykseen, kalastukseen, moottorikelkkailuun<br />
ja retkeilyyn. Useita mainintoja saivat myös marjastus,<br />
luonnon tarkkailu, lintujen tarkkailu sekä<br />
saamelaiskulttuuriin tutustuminen. Erämaa-aluetta<br />
käytetään liiketoiminnassa keskimäärin kerran<br />
kahdessa viikossa. Suosituin yritysten käyntikohde<br />
Paistunturissa oli Koahppelasjärven alue (Stolt<br />
2003).<br />
Paistunturin erämaa-aluetta käyttäneiden yritysten<br />
edustajat kokevat, että alueiden tarjoamat<br />
puitteet vastaavat keskimäärin melko hyvin yrityksen<br />
tarpeita. Parhaimman arvosanan saivat maiseman<br />
vaihtelevuus, luonnontilaiset tai erämaiset<br />
alueet, virkistysympäristön viihtyisyys ja rakenteista<br />
kämppien laatu. Huonoimman arvosanan<br />
saivat erityisryhmiä palvelevien rakenteiden riittävyys<br />
ja laatu, polku- ja latuverkoston riittävyys<br />
ja laatu sekä moottorikelkkareitistöjen riittävyys<br />
(Stolt 2003).<br />
Haastateltujen yritysten edustajista 21 (45 %)<br />
arvioi, että Paistunturin erämaa-alueella on tulevaisuudessa<br />
erittäin tai melko paljon merkitystä<br />
yrityksen liiketoiminnassa (Stolt 2003).<br />
137
Change language