a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
metsästäjien maksimimäärän määrittämisestä.<br />
Siinä se käytti apuna edellisen metsästyskauden<br />
lupametsästäjämääriä, saalistilastoja sekä arvioita<br />
tulevan metsästyskauden riekkokannoista.<br />
Metsähallitus vei valmistelemansa esitykset<br />
perusteluineen riistanhoitoyhdistysten kokouksiin,<br />
joissa yhdistykset pystyivät ottamaan niihin<br />
kantaa ja tekemään muutosehdotuksia. Kokouksissa<br />
keskusteltiin myös pienriistaluvan sisältämän<br />
vuorokausikohtaisen riekkokiintiön suuruudesta<br />
sekä siitä, miten syksyn riistakolmiolaskentatulokset<br />
otetaan huomioon metsästyslupien myynnissä.<br />
Riistanhoitoyhdistysten kokouksissa hyväksytyt<br />
esitykset Metsähallitus vei edelleen toukokuussa<br />
käytäviin metsästysasioita käsitteleviin kuntakohtaisiin<br />
sidosryhmäneuvotteluihin. Neuvotteluissa<br />
syntyneet esitykset, jotka mukailivat riistanhoitoyhdistysten<br />
antamia esityksiä, toimitettiin puolestaan<br />
lopullista päätöksentekoa varten <strong>Metsähallituksen</strong><br />
erätalouspäällikön hyväksyttäväksi.<br />
Matkailuyrittäjien lupamyynnin jäätyä pois<br />
Metsähallitus muutti omaa lupamyyntikäytäntöään<br />
joustavuuden säilymiseksi. Aikaisempi tiukka<br />
metsästysaluekohtainen vuorokausikiintiö muuttui<br />
siten, että nyt metsästysaluekohtainen syksyllä<br />
myytävä lupamäärä jaettiin kolmeen eri jaksoon,<br />
joista ensimmäinen jakso oli 20.9.–30.9., toinen<br />
1.10.–14.10. ja kolmas 15.10.–31.12. Kunkin<br />
jakson sisältämät luvat myytiin jakson aikavälin<br />
rajoissa joustavasti ilman vuorokausikohtaisia<br />
maksimikiintiöitä.<br />
Metsähallitus painotti syksyn 2005 metsästyslupien<br />
myyntiä siten, että ensimmäisen jakson<br />
aikana myytiin 50 %, toisen jakson aikana<br />
30 % ja kolmannen jakson aikana 20 % kunkin<br />
metsästysalueen syksyluvista. Tällaista painotusta<br />
perusteltiin ekologisella kestävyydellä eli metsästyspaine<br />
haluttiin painottaa alkukauteen, jolloin<br />
poikasten suhteellinen osuus koko populaatiosta<br />
on suurimmillaan.<br />
10.6 Metsästyskyselyn tuloksia<br />
Paistunturin erämaa-alueelta<br />
10.6.1 Kysymysten ja vastausten valinta<br />
Tässä luvussa olevien tilastollisten analyysien aineistona<br />
on käytetty metsästyskautta 2001–2002<br />
koskevan ylälappilaisille metsästäjille ja Ylä-Lapissa<br />
metsällä käyneille lupametsästäjille tehdyn<br />
metsästäjäkyselyn (Gröndahl 2004) osa-aineistoa.<br />
Aineisto sisälää sellaisten henkilöiden vastaukset,<br />
jotka ovat kyselyssä ilmoittaneet käyttäneensä riekonmetsästykseen<br />
Paistunturin erämaa-alueetta.<br />
Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että erämaa-alueella<br />
metsästäneet henkilöt ovat voineet<br />
käydä metsällä myös muualla, mikä saattaa näkyä<br />
joissakin tuloksissa.<br />
Tämän selvityksen yhteydessä ei ole käsitelty<br />
kaikkia kyselylomakkeiden sisältämiä kysymyksiä.<br />
Tarkastelun kohteeksi on valittu sellaiset muuttujat,<br />
jotka antavat yleiskuvan Paistunturin erämaaalueen<br />
metsästäjistä ja metsästyksestä.<br />
10.6.2 Metsästäjien taustatiedot<br />
Hieman vajaa 260 paikallista metsästäjää metsästi<br />
riekkoa Paistunturin erämaa-alueella metsästyskaudella<br />
2001–2002. Se on noin 27 % kaikista<br />
Inarin ja Utsjoen kuntien alueilla riekkoa metsästäneistä<br />
paikallisista. Tämän lisäksi Paistunturin<br />
erämaa-alueella liikuskeli riekkojen perässä noin<br />
530 lupametsästäjää, joka on puolestaan noin<br />
33 % kaikista Inarissa ja Utsjoella metsästäneistä<br />
lupametsästäjistä. Paikallisista noin 8 % ilmoitti<br />
olevansa ansiometsästäjiä.<br />
Paistunturin alueella metsästäneet lupametsästäjät<br />
ja paikalliset metsästäjät ovat ikäjakaumaltaan<br />
varsin homogeeninen ryhmä. Lupametsästäjien<br />
ikäjakauma näyttäisi keskittyvän 30–49-vuotiaisiin<br />
eli he ovat valtaosaltaan parhaassa työiässä olevia<br />
henkilöitä, kun taas paikallisista metsästäjistä<br />
hieman vajaa puolet kuuluu 40–59-vuotiaisiin.<br />
Paikallisten metsästäjien ikäjakaumassa kaikki<br />
121