a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
M<br />
Maađijpellâstjáávráš (JUM) Sestjoenjärvistä itäisin. Inarinsaamea; maađij = maantie, pellâst = vieressä,<br />
jávrááh = monikon deminutiivimuoto sanasta jävri = järvi > järviset. 11 L15: 699<br />
Maaritinkoski – Piittuš-Maarit kuoškâ (3842 1) Koski Kaamasjoessa kilometri Koskelojoen suulta<br />
alavirtaan. Suomennos inarinsaamesta. Piittuš-Maarit (*1855) oli pohjoissaamelainen nainen, jonka<br />
sukunimi oli Porsanger. Piittuš = mukaelma pohjoissaamen sanasta Bihtoš = Pietu(nen), Pietari-nimen<br />
toisinto, jota käytetään suvun nimenä. Primäärinimi, jonka nimiperheeseen kuuluu Piittuš-Maarit kuoškâeennâm.<br />
Samuli Paulaharju kirjoittaa kirjassaan Taka-Lappia s. 32:<br />
”Mutta entinen »Pittus-Maaret», pahankurinen ämmä, karjan kähveltäjä ja naapurien lampaiden kivittäjä,<br />
muutteli asuinpaikkaansa alinomaa, rähjäten milloin missäkin järvenrannalla tahi tunturissa, niin että»Pittus-<br />
Maaretin kotasijoja» on ympäri erämaita ja Kaamasjoessa on vielä »Pittus-Maaretin koskikin».”<br />
11 K17: 700<br />
Maati Čuánjápääččimlááduh (UP) Kaksi lampea Kaamasjoen länsipuolella Kaamasniemen kohdalla.<br />
Inarinsaamea; Maati = genetiivimuoto nimestä Matti, čuánjá = hanhi, pääččim = aktiomuoto verbistä<br />
pääččiđ = ampua, lááduh = monikkomuoto sanasta láddu = lampi. Nimi on annettu Juhan Matti Paadarin<br />
(1891–195?) mukaan, joka ampui lammista hanhia. 11 K18: 701<br />
Maati Kähvivuoššâmjávrááh (JUM) Kaksi järveä Pierkivaaran Saarijärven luoteispuolella. Inarinsaamea;<br />
Maati = genetiivimuoto nimestä Matti, vuoššâm = aktiomuoto verbistä vuoššâđ = keittää, jávrááh<br />
= monikon deminutiivimuoto sanasta jävri = järvi > järviset. Kyseessä on Pikku-Heikin Matti (Matti<br />
Mattus, 1900–1983), joka keitti järvien välissä kahvia. 11 L16: 702<br />
Madelammit (3842 1) Kaksi pientä järveä Kylävaaran eteläpuolella. 11 K14: 703<br />
Mangemusjärvi – Paajeeb Manemušjävri (3824 2) Järvi Manemusvaaran koillispuolella. Mukaelmasuomennos<br />
inarinsaamesta; paajeeb = ylempi, manemuš = munuainen. Nimiperhe: ks. Manemusvaara<br />
– Manemušvääri. 10 J17: 704<br />
Mangemusjärvi – Vyeleeb Manemušjävri (3842 1) Järvi Pitkämaraston ja Kaamasjoen välissä.<br />
Mukaelmasuomennos inarinsaamesta; vyeleeb = alempi, manemuš = munuainen. Nimiperhe: ks. Manemusvaara<br />
– Manemušvääri. 11 K17: 705<br />
Mangemusvaara – Manemušvääri (3824 2) Vaara Aksujärven ja Tupavaaran välissä. Mukaelmasuomennos<br />
inarinsaamesta; manemuš = munuainen. Nimiperheeseen kuuluvat Mangemusjärvi<br />
– Paajeeb Manemušjävri ja Mangemusjärvi – Vyeleeb Manemušjävri. Iivari Vallen mukaan määriteosa saattaa<br />
olla myös maŋemuš = hybridi pohjoissaamen sanasta maŋemus ja inarinsaamen sanasta majemuš = viimeinen,<br />
koska etelästä katsottuna se on viimeinen näkyvä vaara. 10 J17: 706<br />
Mantojärvi – Máttajávri (AA/SA 1998) Utsjoen vesistön alin järvi. Mukaelmasuomennos pohjoissaamesta,<br />
mátta = tyvi tai yhdysosamuoto sanasta máddi = etelä. 4 K3: 707<br />
Marasčopma (AA/SA 1998) Kukkula Nuvvos-Áitevárri-vaarasta 1,5 km länsi-luoteeseen. Pohjoissaamea;<br />
maras = marasto, čopma = kukkula. 2 F5: 708<br />
Mattila (AA/SA 1998) Talo Tenon itärannalla Nuvvosjohka-jokisuun eteläpuolella. 2 E5: 709<br />
208