a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Lupametsästäjät katsoivat, että eri tahojen<br />
kanssa tehtävä yhteistyö kantaa hedelmää varsinkin,<br />
jos asetetut rajoitukset pystytään perustelemaan<br />
hyvin. Yhteistyön katsottiin olevan<br />
rajoituksia parempi muoto metsästyksen kehittämiseen.<br />
Rajoitusalueesta ei kaikkien lupametsästäjien<br />
mielestä ole haittaa, koska se on niin pieni, ettei se<br />
estä metsästäjiä kulkemasta omia polkujaan. Toiset<br />
taas kokevat, että määrittämällä Paistunturin<br />
rajoitusalue paliskunnille on annettu liikaa valtaa<br />
päätettäessä valtion maiden riekon metsästysasioista.<br />
Metsästäjien mielestä paliskunnilla ei voi<br />
olla riittävästi tietotaitoa metsästysasioiden hoidossa.<br />
Paliskunnat eivät myöskään omista valtion<br />
maita, vaan maiden isäntänä pitäisi toimia <strong>Metsähallituksen</strong>.<br />
Rajoituksen tarpeettomuutta perusteltiin<br />
myös sillä, että paliskuntien antamien tiedotusten<br />
avulla metsästäjät voivat kiertää porotokat<br />
sekä alueet, joissa tehdään poronhoitotöitä. Osa<br />
niistä lupametsästäjistä, jotka eivät hyväksyneet<br />
Paistunturissa olevia rajoituksia, pitivät niitä perusteettomina<br />
paikallisten, eritoten poromiesten,<br />
kateuden ja määräämishalun ilmentymänä sekä<br />
yksinkertaisesti haluna hankaloittaa lupametsästystä.<br />
Osa lupametsästäjistä oli sitä mieltä, että jos<br />
rajoitus aiheutuu kanakoirista, se on tarpeeton,<br />
koska kanakoirat ovat ohjaajansa hallinnassa eivätkä<br />
täten aiheuta poroille sen enempää vaaraa<br />
kuin paikallistenkaan koirat. Asia voitaisiin hoitaa<br />
myös järjestämällä porovapaustesti. Joidenkin<br />
mielestä koirattomien metsästäjien pitäisi pystyä<br />
liikkumaan vapaasti.<br />
Lupametsästäjien mielestä opas on hyväksi<br />
kokemattomalle kulkijalle. Kokeneille lupametsästäjille<br />
opasta ei pidetty tarpeellisena ja oppaan<br />
läsnäolon kerrottiin tuntuvan metsästysvapauden<br />
riistolta. Opasta ei haluttu mukaan myöskään sen<br />
vuoksi, että moni lupametsästäjä haluaa kulkea<br />
metsästysreissuillaan omien kavereidensa kanssa<br />
tai yksin eikä suinkaan ventovieraan seurassa.<br />
Muutamia mainintoja tuli myös siitä, että opasta<br />
ei haluta, koska aikaisempien kokemusten mukaan<br />
paikallisten oppaiden ammattitaito ei ole<br />
ollut kovinkaan kaksinen. Vaatimusta oppaasta<br />
pidettiin myös rahastuskeinona ja sen epäiltiin<br />
aiheuttavan metsästäjien eriarvoista kohtelua,<br />
jonka vuoksi metsästyksestä voi tulla vain rikkaiden<br />
harrastus.<br />
126<br />
Osa lupametsästäjistä koki paikallisen oppaan<br />
hyväksi, jos se ei lisää kustannuksia ja sen käyttäminen<br />
on vapaaehtoista. Paikallisten oppaiden<br />
mukanaoloa pidettiin hyvänä myös siksi, että sillä<br />
tavalla heille voidaan tehdä tutuksi kanakoirien<br />
toimintaa ja vähentää niihin kohdistuvia epäluuloja.<br />
Sekä paikallisilta että lupametsästäjiltä tuli<br />
vaatimuksia riekon talvimetsästyksen kieltämisestä<br />
kokonaan. Jotkut lupametsästäjät tosin<br />
mainitsivat, että kiellolle ei ole perusteita, koska<br />
lupametsästys ei aiheuta talvella häiriöitä pienistä<br />
metsästäjämääristä ja liikkumista rajoittavasta<br />
pehmeästä lumesta johtuen.<br />
10.6.10 Saalismäärät ja käytetyt<br />
metsästyspäivät<br />
Metsästyskaudella 2001–2002 Paistunturin erämaa-alueella<br />
kävi riekkometsällä 532 ulkopaikkakuntalaista<br />
metsästäjää. Heistä 181 metsästi<br />
erämaa-alueen Inarin kunnan puoleisella osalla<br />
ja 351 Utsjoen kunnan puolella. Paistunturin erämaa-alueella<br />
käyneiden lupametsästäjien mediaanisaalis<br />
oli neljä riekkoa metsästäjää kohti. Myös<br />
riekonmetsästykseen käytettyjen päivien määrä oli<br />
neljä/metsästäjä.<br />
Metsästyskaudella 2001–2002 Paistunturin<br />
erämaa-alueella metsästi riekkoja 258 paikallista<br />
metsästäjää. Heistä 132 metsästi erämaa-alueen<br />
Inarin kunnan puoleisella osalla ja 123 Utsjoen<br />
kunnan puolella. Kaikki Inarin kunnan alueella<br />
metsästäneet ilmoittivat olevansa virkistysmetsästäjiä.<br />
Sen sijaan Utsjoella metsästäneistä noin<br />
16 % ilmoitti pyytävänsä riekkoa ansiokseen. Metsästyskaudella<br />
2001–2002 Paistunturin erämaaalueen<br />
Utsjoen kunnan puoleisella osalla riekkoja<br />
metsästi siis 104 virkistys- ja 19 ansiometsästäjää.<br />
Paistunturin erämaa-alueella metsästäneiden virkistysmetsästäjien<br />
mediaanisaalis oli kymmenen<br />
riekkoa metsästäjää kohti ja ansiometsästäjien<br />
173,5. Paikallisten metsästäjien Paistunturin erämaa-alueella<br />
riekonmetsästykseen käyttämien<br />
metsästyspäivien määriä ei voida selvittää, sillä<br />
metsästäjille lähetetyn kyselyn aineistosta saadaan<br />
selville vain metsästäjän metsästyskaudella riekonmetsästykseen<br />
käyttämien kaikkien alueiden<br />
kokonaismetsästyspäivien määrä.
Change language