a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ikäluokat ovat edustettuina hieman tasaisemmin<br />
kuin lupametsästäjien vastaavassa jakaumassa.<br />
Paikallisten ikäjakauma painottuu myös jonkin<br />
verran enemmän vanhempiin ikäluokkiin kuin<br />
lupametsästäjien. Havaitut erot eivät ole kuitenkaan<br />
tilastollisesti merkitseviä.<br />
Lupametsästäjät ja ylälappilaiset metsästäjät<br />
poikkeavat sosioekonomisen asemansa suhteen<br />
jonkin verran toisistaan. Suurinta lupametsästäjien<br />
ammattiryhmää edustavat työntekijät, kun taas<br />
ylälappilaisten metsästäjien suurin ryhmä ovat<br />
toimihenkilöt/virkamiehet. Toiseksi suurimmat<br />
lupametsästäjien ammattiryhmät ovat tasavahvoina<br />
toimihenkilöt/virkamiehet sekä johtavassa/<br />
esimies asemassa olevat henkilöt ja paikallisilla<br />
metsästäjillä työntekijät ja eläkeläiset. Paikallisten<br />
metsästäjien suuri eläkeläisten määrä näkyy myös<br />
metsästäjien ikäjakaumaa tarkasteltaessa. Myös<br />
yrittäjät, poromiehet, luontaiselinkeinon harjoittajat<br />
ja opiskelijat ovat vahvemmin edustettuina<br />
paikallisissa kuin lupametsästäjissä. Työttömien<br />
osuus on molemmissa metsästäjäryhmissä yllättävän<br />
pieni. Tilastolliset testit osoittavat havaittujen<br />
erojen olevan tilastollisesti merkitseviä.<br />
Suurin osa Paistunturin erämaa-alueen metsästäjistä<br />
on miehiä. Naisten osuus on lupametsästäjissä<br />
4,5 % ja paikallisissa metsästäjissä 7,5 %.<br />
Metsästäjien sukupuolijakaumissa havaitut erot<br />
eivät ole tilastollisesti merkitseviä.<br />
Paikallisista metsästäjistä puolet ja lupametsästäjistä<br />
vain noin yhdeksän prosenttia metsästi<br />
yksin. Valtaosa lupametsästäjistä kävi metsällä<br />
ystävien tai sukulaisten kanssa, jotka paikallisilla<br />
metsästäjillä olivat toiseksi suosituinta seuraa,<br />
tosin puolta pienemmällä suhteellisella osuudella.<br />
Noin viidennes kaikista metsästäjistä metsästi perheen<br />
jäsenten kanssa. Yritysvieraiden suhteellinen<br />
osuus oli paikallisilla noin puolta suurempi kuin<br />
lupametsästäjillä. Samansuuruinen ja suuntainen<br />
ero näkyy myös tarkasteltaessa yrittäjien suhteellisia<br />
osuuksia metsästäjien ammattijakaumassa.<br />
Työtovereiden osuudet jäivät selvästi alle kymmenen<br />
prosentin, paikallisilla pyöreään nollaan.<br />
Paikalliset mainitsivat metsästysseuranaan myös<br />
hirviporukan ja asiakkaat. Lupametsästäjien seurana<br />
olivat koulu- ja opiskelukaverit, metsästysseuran<br />
jäsenet, paikalliset metsästysoppaat sekä<br />
paikalliset ihmiset.<br />
122<br />
10.6.3 Käytetyt metsästystavat<br />
Paistunturin erämaa-alueen ja Kevon luonnonpuiston<br />
paikkakuntalaisista riekonmetsästäjistä<br />
valtaosa käytti metsästykseen vain asetta. Pelkästään<br />
ansalla pyytäviä oli noin kahdeksan prosenttia.<br />
Noin joka kolmas metsästi molemmilla metsästystavoilla.<br />
Riekonmetsästykseen käytetyistä<br />
asetyypeistä haulikko oli ylivoimaisesti suosituin.<br />
Myös pienoiskivääriä käytettiin metsästykseen,<br />
mutta vain yhdessä haulikon kanssa. Noin 14 %<br />
paikallisista ilmoitti käyttäneensä riekonmetsästykseen<br />
molempia asetyyppejä. Mainittakoon<br />
myös tässä, että Kevon luonnonpuistossa on<br />
sallittu ainoastaan riekon ansapyynti.<br />
Paikallisista metsästäjistä noin 38 % käytti<br />
riekonmetsästyksessä apuna kanakoiraa vastaavan<br />
osuuden ollessa lupametsästäjillä hieman yli<br />
80 %. Ero on tilastollisesi erittäin merkitsevä.<br />
10.6.4 Metsästetyt riistalajit<br />
Paikallisista Paistunturin erämaa-alueella metsällä<br />
käyneistä riekkoa metsästäneistä henkilöistä hieman<br />
vajaa puolet metsästi riekon lisäksi myös hirviä.<br />
Noin 30 % oli kiinnostunut myös vesilinnuista<br />
ja pienpedoista. Seuraaviksi kiinnostavimmat<br />
saalislajit olivat metso ja jänikset. Metsästettyjä<br />
riistalajeja tarkasteltaessa on huomioitava se, että<br />
metsästäjä on riekkoa lukuun ottamatta voinut<br />
metsästää niitä myös muualla Inarin ja Utsjoen<br />
kuntien alueella kuin Paistunturin erämaassa.<br />
Etenkin metson osalla tämä on varsin todennäköistä,<br />
sillä Utsjoen kunnan alueella metso oli kokonaan<br />
rauhoitettu ja Paistunturin erämaa-alueen<br />
Inarin kunnan puoleiset osat eivät ole kovin hyviä<br />
metsoalueita, joskaan sen tapaaminen ja saaliiksi<br />
saaminen ei kuitenkaan ole mahdotonta.<br />
Noin kolme prosenttia paikallisista metsästäjistä<br />
ilmoitti metsästäneensä myös jotain muuta<br />
riistalajia, joka kaikissa tapauksissa oli karhu.<br />
<strong>Metsähallituksen</strong> saalistiedustelun mukaan<br />
metsästyskaudella 2001–2002 vain noin yksi<br />
prosentti kanalintuluvan Ylä-Lappiin ostaneista<br />
lupametsästäjistä sai saaliiksi pienpetoja.