01.09.2013 Views

a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

ikäluokat ovat edustettuina hieman tasaisemmin<br />

kuin lupametsästäjien vastaavassa jakaumassa.<br />

Paikallisten ikäjakauma painottuu myös jonkin<br />

verran enemmän vanhempiin ikäluokkiin kuin<br />

lupametsästäjien. Havaitut erot eivät ole kuitenkaan<br />

tilastollisesti merkitseviä.<br />

Lupametsästäjät ja ylälappilaiset metsästäjät<br />

poikkeavat sosioekonomisen asemansa suhteen<br />

jonkin verran toisistaan. Suurinta lupametsästäjien<br />

ammattiryhmää edustavat työntekijät, kun taas<br />

ylälappilaisten metsästäjien suurin ryhmä ovat<br />

toimihenkilöt/virkamiehet. Toiseksi suurimmat<br />

lupametsästäjien ammattiryhmät ovat tasavahvoina<br />

toimihenkilöt/virkamiehet sekä johtavassa/<br />

esimies asemassa olevat henkilöt ja paikallisilla<br />

metsästäjillä työntekijät ja eläkeläiset. Paikallisten<br />

metsästäjien suuri eläkeläisten määrä näkyy myös<br />

metsästäjien ikäjakaumaa tarkasteltaessa. Myös<br />

yrittäjät, poromiehet, luontaiselinkeinon harjoittajat<br />

ja opiskelijat ovat vahvemmin edustettuina<br />

paikallisissa kuin lupametsästäjissä. Työttömien<br />

osuus on molemmissa metsästäjäryhmissä yllättävän<br />

pieni. Tilastolliset testit osoittavat havaittujen<br />

erojen olevan tilastollisesti merkitseviä.<br />

Suurin osa Paistunturin erämaa-alueen metsästäjistä<br />

on miehiä. Naisten osuus on lupametsästäjissä<br />

4,5 % ja paikallisissa metsästäjissä 7,5 %.<br />

Metsästäjien sukupuolijakaumissa havaitut erot<br />

eivät ole tilastollisesti merkitseviä.<br />

Paikallisista metsästäjistä puolet ja lupametsästäjistä<br />

vain noin yhdeksän prosenttia metsästi<br />

yksin. Valtaosa lupametsästäjistä kävi metsällä<br />

ystävien tai sukulaisten kanssa, jotka paikallisilla<br />

metsästäjillä olivat toiseksi suosituinta seuraa,<br />

tosin puolta pienemmällä suhteellisella osuudella.<br />

Noin viidennes kaikista metsästäjistä metsästi perheen<br />

jäsenten kanssa. Yritysvieraiden suhteellinen<br />

osuus oli paikallisilla noin puolta suurempi kuin<br />

lupametsästäjillä. Samansuuruinen ja suuntainen<br />

ero näkyy myös tarkasteltaessa yrittäjien suhteellisia<br />

osuuksia metsästäjien ammattijakaumassa.<br />

Työtovereiden osuudet jäivät selvästi alle kymmenen<br />

prosentin, paikallisilla pyöreään nollaan.<br />

Paikalliset mainitsivat metsästysseuranaan myös<br />

hirviporukan ja asiakkaat. Lupametsästäjien seurana<br />

olivat koulu- ja opiskelukaverit, metsästysseuran<br />

jäsenet, paikalliset metsästysoppaat sekä<br />

paikalliset ihmiset.<br />

122<br />

10.6.3 Käytetyt metsästystavat<br />

Paistunturin erämaa-alueen ja Kevon luonnonpuiston<br />

paikkakuntalaisista riekonmetsästäjistä<br />

valtaosa käytti metsästykseen vain asetta. Pelkästään<br />

ansalla pyytäviä oli noin kahdeksan prosenttia.<br />

Noin joka kolmas metsästi molemmilla metsästystavoilla.<br />

Riekonmetsästykseen käytetyistä<br />

asetyypeistä haulikko oli ylivoimaisesti suosituin.<br />

Myös pienoiskivääriä käytettiin metsästykseen,<br />

mutta vain yhdessä haulikon kanssa. Noin 14 %<br />

paikallisista ilmoitti käyttäneensä riekonmetsästykseen<br />

molempia asetyyppejä. Mainittakoon<br />

myös tässä, että Kevon luonnonpuistossa on<br />

sallittu ainoastaan riekon ansapyynti.<br />

Paikallisista metsästäjistä noin 38 % käytti<br />

riekonmetsästyksessä apuna kanakoiraa vastaavan<br />

osuuden ollessa lupametsästäjillä hieman yli<br />

80 %. Ero on tilastollisesi erittäin merkitsevä.<br />

10.6.4 Metsästetyt riistalajit<br />

Paikallisista Paistunturin erämaa-alueella metsällä<br />

käyneistä riekkoa metsästäneistä henkilöistä hieman<br />

vajaa puolet metsästi riekon lisäksi myös hirviä.<br />

Noin 30 % oli kiinnostunut myös vesilinnuista<br />

ja pienpedoista. Seuraaviksi kiinnostavimmat<br />

saalislajit olivat metso ja jänikset. Metsästettyjä<br />

riistalajeja tarkasteltaessa on huomioitava se, että<br />

metsästäjä on riekkoa lukuun ottamatta voinut<br />

metsästää niitä myös muualla Inarin ja Utsjoen<br />

kuntien alueella kuin Paistunturin erämaassa.<br />

Etenkin metson osalla tämä on varsin todennäköistä,<br />

sillä Utsjoen kunnan alueella metso oli kokonaan<br />

rauhoitettu ja Paistunturin erämaa-alueen<br />

Inarin kunnan puoleiset osat eivät ole kovin hyviä<br />

metsoalueita, joskaan sen tapaaminen ja saaliiksi<br />

saaminen ei kuitenkaan ole mahdotonta.<br />

Noin kolme prosenttia paikallisista metsästäjistä<br />

ilmoitti metsästäneensä myös jotain muuta<br />

riistalajia, joka kaikissa tapauksissa oli karhu.<br />

<strong>Metsähallituksen</strong> saalistiedustelun mukaan<br />

metsästyskaudella 2001–2002 vain noin yksi<br />

prosentti kanalintuluvan Ylä-Lappiin ostaneista<br />

lupametsästäjistä sai saaliiksi pienpetoja.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!