a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

Kirkobuolža (3824 2) Harju Utsjoen ja Inarin kuntien rajan ja Karigasniemen maantien yhtymäkohdasta
4 km itään. Pohjoissaamea; kirko = yhdysosamuoto sanasta kirku = kirkko, buolžâ = harju.
Primäärinimi, jonka nimiperheeseen kuuluvat Kirkobuolžžajávrrit ja Kirkobuolžžajeaggi.
Pohjoisen suunnasta nähtynä harju muistuttaa kirkkoa kellotapuleineen. Harjussa on paljon ketunluolia.
Sota-aikana saksalaiselta vankityömaalta Kaamasmukasta kerrotaan karanneen neuvostoliittolaisen
vangin, joka oli paikallisista taloista varastellut elintarvikkeita, mm. kuivaa lihaa yms, tarkoituksenaan
vaeltaa kesän aikana kotimaahansa. Hän oli päässyt Kirkobuolža-harjulle saakka, ripustanut elintarvikkeet
puiden oksille ja suurentanut yhden ketunluolista itselleen sopivan kokoiseksi, sekä pehmustanut sen
risuilla ja mennyt nukkumaan sinne. Saksalainen partio oli kuitenkin löytänyt nukkuvan vangin piilopaikan
paikallisen poromiehen ja hänen koiransa avustuksella, ottanut hänet kiinni ja vienyt Kaamasmukkaan.
Siellä vanki oli pakotettu kaivamaan itselleen hauta, jonka jälkeen hänet oli teloitettu siihen.
Kaamasmukassa sijaitsee neuvostosotilaiden joukkohauta (NV 2003). Ks. myös Jámešhávdi.
10 H15: 603
Kirkobuolžžajávrrit (SA 1963) Kaksi järveä Kirkobuolžâ-harjun lounaispuolella. Määriteosaselitys ja
nimiperhe: ks. Kirkobuolžâ, buolžža = genetiivimuoto sanasta buolža = harju > harjun, jávrrit = järvet.
10 H15: 604
Kirkobuolžžajeaggi (SA 1963) Jänkä Kirkobuolža-harjun pohjoispuolella. Määriteosaselitys ja nimiperhe:
ks. Kirkobuolžâ, buolžža = genetiivimuoto sanasta buolža = harju > harjun, jeaggi = jänkä.
10 H15: 605
Kiviranta (AA/SA 1998) Talo Tenon rannalla Yläkönkään kohdalla. 1 G1: 606
Kivivuopajanharjut – Keđgivyeppeepuolžiih (3842 1) Useita harjuja Venejoen länsipuolisen Saarijärven
länsipuolella. Suora suomennos inarinsaamesta. Nimiperhe: ks. Keđgivyeppee. 11 K16: 607
Kivivuopajanjängät (3824 2) Useita soita Peltojoensuun pohjoispuolella. 10 J15: 608
Koivistonkivi (OP) Suurehko kivi Karigasniemen ja Utsjoen välisen maantien levikkeen reunalla puoli
kilometriä Leavvajohka-jokisuulta ylävirtaan. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto vihki tieosuuden
käyttöön vuonna 1983. 1 F1: 609
Korrilampi – Skoarraláttu (IV 2003) Lampi Huutamajärven itäpuolella. Mukaelmasuomennos pohjoissaamesta;
skoarra = pilkkasiipi. 10 I16: 609A
Kosimajärvi – Čuoikajávri (3824 2) Järvi Hevojoen suulta 2 km pohjois-koilliseen. Mukaelmasuomennos
pohjoissaamesta; čuoika = sääski. 10 J15: 610
Koskâmuš Piergivärjävri (JUM) Pierkivaaranjärvistä itäisin. Inarinsaamea; koskâmuš = keskimmäinen,
piergi = merkitykseltään tuntematon sana, joka viittaa inarinsaamen verbiin piergiđ = pärjätä, vär =
yhdysosalyhentymä sanasta vääri = vaara, jävri = järvi. Nimiperhe: ks. Pierkivaara – Piergivääri.
11 L17: 611
Koskelojoki – Kuálsivei (2842 1) Koskelojärvestä Kaamasjokeen laskeva joki. Suora suomennos
inarinsaamesta. Primäärinimi, jonka nimiperheeseen kuuluvat Kuálsiveičielgi ja Kuálsiveinjälmi.
11 K17: 612
Kotakoski – Goahteguoika (IV 2003) Koski Kiellajoen suusta kilometri ylävirtaan. Suora suomennos
pohjoissaamesta. 10 I15: 612A
200