a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tonta, mikä on johtanut alkuperäisten kalalajien<br />
vähenemiseen tai jopa häviämiseen. Istutettu siika<br />
on vallannut esimerkiksi Luomusjärvet, joiden alkuperäinen<br />
kalasto koostui raudusta ja mateesta.<br />
Siika ja rautu eivät luontaisesti viihdy samassa<br />
järvessä. Niiden välinen ravintokilpailu on kovaa<br />
ja rautu on aina jäämässä alakynteen. Yhteiselo<br />
voi sujua ainoastaan riittävän suurissa ja syvissä<br />
järvissä. Siika on vallannut Luomusjärvissä kaikki<br />
toisiinsa yhteydessä olevat järvet ja lisääntyy siellä<br />
loistavasti. Samaan aikaan kalastus on vähentynyt,<br />
ja niinpä siian koko on pienentynyt ja laatu<br />
huonontunut. Myös rautujen koko ja kunto on<br />
huonontunut merkittävästi. Niitä vaivaavat taudit<br />
ja nälkä. Akujärven ja Kaamasmukan Rautujärven<br />
alkuperäiset rautukannat hävisivät siikaistutusten<br />
vuoksi kokonaan. Stuorra Balddotjávrissa siika<br />
kilpailee yhdessä ahvenen ja taimenen kanssa.<br />
Siikaa esiintyy alueella toki luontaisestikin<br />
mm. Kevo- ja Cuoggájoen jokijärvissä. Siika on<br />
taimenen tapaan muodostanut useita eri kantoja,<br />
jotka voivat elää rinnakkain samassa järvessä.<br />
Saamenkielessä näitä eri siikamuotoja ovat rääpys,<br />
reeska, musta siika ja iso siika.<br />
6.3.5 Rautu<br />
Ehkäpä kaikkein komeimpina lohikaloina pidetään<br />
nieriäkaloja, eikä ihmekään. Jos on päässyt<br />
näkemään keväisellä hangella punavatsaisen vihertäväselkäisen<br />
ja hopealle säkenöivän kalan<br />
pilkkiongen pettämänä, voi takuuvarmasti olla<br />
samaa mieltä. Silloin tekee ehkä mieli päästää<br />
tämä silmiä hivelevän kaunis kala takasin Ahdin<br />
valtakuntaan. Rautujen väri vaihtelee vesistön<br />
mukaan. Nuoret yksilöt ovat usein hopeisia ja<br />
niiltä puuttuu vatsan punainen väri. Syvissä rotkojärvissä<br />
ja pienissä sivupuroissa kääpiöraudut voivat<br />
olla tummaväritteisiä. Rautu on helppo erottaa<br />
taimenesta. Sen vatsaevien reunat ovat valkoiset ja<br />
kylkiä täplittävät vaaleat pisteet. Taimenella pilkut<br />
ovat mustia tai punaisia.<br />
Rautu on karujen vesien kasvatti. Rakkaalla<br />
lapsella on useita eri nimiä: Skandinavian saamelaisalueella<br />
puhutaan pelkästään raudusta<br />
(ravdu). Sana ravdu tarkoittaa punaista. Ruotsin<br />
ja norjan kielen röding ja röy ovat samaa perua.<br />
Kalaa nimitetään myös isonieriäksi (storröding),<br />
pikkunieriäksi, tunturinieriäksi (fjällröding) tai<br />
merirauduksi. Inarijärvessä nieriät jaetaan nimen<br />
80<br />
perusteella pohjarautuun (isonieriä) ja paltsarautuun<br />
(pikkunieriä).<br />
Suomessa raudun levinneisyys painottuu Ylä-<br />
Lappiin. Vuoksen vesistössä on ns. Saimaan nieriää,<br />
jota pidetään relikti- eli jäännelajina. Paistunturissa<br />
kuten muuallakin raudun kotisijoja ovat<br />
vesistöjen latvavedet.<br />
Raudusta tavataan useita eri muotoja. Tavallisesti<br />
se esiintyy vesistöjen yläjärvissä paljakkaalueella.<br />
Rautu onkin sopeutunut kaloistamme<br />
parhaiten karuihin ja kylmiin olosuhteisiin, joissa<br />
ravinnosta on jatkuvasti pulaa. Hengissä pysyäkseen<br />
sen on pystyttävä käyttämään monipuolista<br />
ravintoa isommista pohjahyönteisistä mikroskooppisen<br />
pieniin planktonäyriäisiin. Niukassa<br />
ruokapöydässä osa kaloista kasvaa muita paremmin<br />
ja siirtyy käyttämään ravinnokseen muita kaloja,<br />
jos niitä on vesistössä. Myös omat lajitoverit<br />
tulevat kysymykseen, kun petokalaksi muuttunut<br />
rautu hakee sopivaa kalaravintoa.<br />
Rautukanta voi helposti kääpiöityä karuissa<br />
olosuhteissa, joissa on riittävästi sopivia kutupaikkoja<br />
eikä poikasilla ole vihollisia. Kuoppilasjärvi<br />
on oiva esimerkki siitä, miten kalakannan voi<br />
käydä syvässä rotkojärvessä. Järven kansoittavat<br />
vaaksanmittaiset raudut ja taimenet. Kääpiörautukantoja<br />
esiintyy myös ylänköjen latvapuroissa.<br />
Matalissa tunturijärvissä yksilökoko voi olla<br />
suuri, mutta yksilöiden määrä vähäinen. Yksilökoko<br />
ei ole riippuvainen geneettisestä perimästä,<br />
vaan kääpiöitynyt rautu voi hyvissä ravinto-olosuhteissa<br />
lisätä painoaan moninkertaiseksi.<br />
Tenojoessa ja sen jokilaajentumissa tavataan<br />
hyvin harvinaisena merirautua. Jokilaajentumiin<br />
on istutettu Inarijärven isonieriää, joka on saavuttanut<br />
Pulmankijärvessä ja Utsjoen järvilaajentumissa<br />
usean kilon saaliskoon.<br />
Paistunturin siikaistutuksin pilattuja rautuvesiä<br />
on elvytetty yli kymmenen vuoden ajan. Luomusjärven<br />
Pyhäjärvessä on tehty hoitopyyntejä,<br />
joiden ansiosta raudun elinmahdollisuudet ovat<br />
parantuneet. Akujärveen on siirtoistutettu uusi<br />
rautukanta. Aika näyttää tuleeko siitä luontaisesti<br />
lisääntyvä. Kuoppilasjärven alueella on elvytetty<br />
läheisiä tunturijärviä, joiden kalakannat ovat olleet<br />
usein tuhon partaalla vielä tänä päivänäkin piittaamattomien<br />
ryöstökalastajien toimesta. Lähes<br />
kaikki rautuvedet on nykyään rauhoitettu verkkokalastukselta<br />
ja tavoitteena on turvata paitsi kalakanta<br />
myös virkistyskalastusmahdollisuudet.
Change language