a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

Piesjoki – Biesjohka (3913 1) Biesjávrrit-järvistä Tenoon laskeva joki. Mukaelmasuomennos pohjoissaamesta;
bies = tuntematon sana, joka vaikuttaa yhdysosalyhentymältä sanasta biestta = pensas tai
besdat = vitsas. Nimiperhe: ks. Biesjávrrit ja Piesjoki (talo). 6 C11: 910, 5 B10: 910
Piesjoki (3911 2) Talo Tenon rannalla Piesjokisuun pohjoispuolella. Nimiperhe: ks. Piesjoki – Biesjohka.
5 B10: 911
Pigimuorjeggi (IV 2003) Pieni suo Aksujärven itärannalla Tupamaan pohjoispuolella. Inarinsaamea;
Pigi = yhdysosalyhentymä naisen nimestä Piigi = Birgitta, muor = yhdysosalyhentymä sanasta muora =
puu, jeggi = jänkä. Kyseessä voisi olla esim. Huutoniemen talon perustajan Hentun Juhanin (Juhani
Valle) äiti Bigga, joka asui Muddusjärven Pahtalassa. 10 J17: 911A
Pihtioja – Álesbáiki (AA/SA 1998, KV 1993) Talo Tenon rannalla Nuorbenárga-niemen eteläpuolella.
Suomea ja pohjoissaamea; Áles = Aleksi, báiki = koti. Talon rakensivat Aleksi Hagelin (*1851 Jyväskylässä)
ja hänen vaimonsa Eeva Stina Hagelin s. Spets (*1871). Heidän kuolemansa jälkeen siinä asui
heidän poikansa Yrjö Hagelin (1910–1978). 2 B7: 912
Pihtiranta – Bihtegáddi (3911 2) Talo Akujoen suulta 1,5 km etelään. Mukaelmasuomennos pohjoissaamesta;
bihte = Pieti-, Pekka- tai Pietari-nimen toisintomuoto, jota käytetään suvun nimenä (SA
2002). 5 B9: 913
Piittuš-Maarit kuoškâeennâm (UP) Kangasmaa Kaamasjoen eteläpuolella Maaritankosken kohdalla.
Inarinsaamea; Piittuš-Maarit (*1855) oli pohjoissaamelainen nainen, jonka sukunimi oli Porsanger,
kuoškâ = koski, eennâm = maa. Piittuš < Bihtoš (pohjoissaamea) = Pietu(nen), Pietari-nimen toisinto,
jota käytetään suvun nimenä. Nimiperhe: ks. Maaritankoski – Piittuš-Maarit kuoškâ. 11 K17: 914
Pikku Kevojärvi – Uhca Geavojávri (AA/SA 1998, 3932 1) Kevojoen alin järvi. Mukaelmasuomennos
pohjoissaamesta; geavo = genetiivilyhentymä sanasta geavvu = tuntematon sana. Nimiperhe:
ks. Kevojoki – Geavvu. 3 J6: 915
Pikku Kuntsavaara – Uhca Gunžžáváráš – Uccâ Kunžááváárááš (3824 2, JUM) Vaara Kuntsajoen
kaakkoispuolella. Mukaelmasuomennos ja mukaelmainarinsaamennos pohjoissaamen nimestä
tai mukaelmapohjoissaamennos inarinsaamen nimestä, jonka määriteosan merkitys ei ole tiedossa.
Nimiperhe: ks. Kuntsajärvi – Gunččájávri – Kunžáájävri. 10 J14: 916
Pitkäjärvi – Kuhesjävri (SA 1963) Järvi Karigasniementien ja Hanhijängän välissä. Suora suomennos
inarinsaamesta. 11 L19: 917
Pitkämarasto – Kuhesmoorâst (3842 1) Marasto Aksujoen ja Kaamasjoen välissä. Suora suomennos
inarinsaamesta. 11 K17: 918
Pitkäniemi – Guhkesnjárga (3913 1) Niemi suuremman Luomusjärven pohjoisrannalla. Suora suomennos
pohjoissaamesta. 6 E12: 919
Piäccámjävrčummâ (3824 2) Kukkula Kiellajoen suulta 2,5 km etelään. Inarinsaamea; piäccám =
johdos sanasta peeci = mänty, jävr = yhdysosalyhentymä sanasta jävri = järvi, čummâ = kukkula. Nimiperhe:
ks. Petsimjärvi – Piäccámjävri. 10 I16: 920
Piäldujuvjeegilááduh (IV 2003) Kaksi lampea Peltojoenjängällä. Inarinsaamea; piäldu = pelto, juv =
lyhentynyt genetiivimuoto sanasta juuhâ = joki > joen, jeegi = genetiivimuoto sanasta jeggi = jänkä >
jängän, lááduh = lammet. Nimiperhe: ks. Peltojoenjänkä – Piäldujuvjeggi. 10 J16: 920A
224