a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Mielkeráhppát (AA/SA 1998) Vaikeakulkuista maastoa Čársejohka-joen pohjoisimmasta mutkasta<br />
1,5 km itään. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Mielkejohka, ráhppát = kivikkoinen, jyrkänteinen ja<br />
vaikeakulkuinen maasto. 3 J4: 737<br />
Mierasjärvi – Mierašjávri (AA/SA 1998) Pitkä järvi ja lapintalo sen eteläpäässä Utsjoentien länsipuolella.<br />
Mierasjärven eteläpäässä asui poromies Samuel Laiti (1891–1951). Mukaelmasuomennos<br />
pohjoissaamenkielisestä nimestä, jonka määriteosan merkitys ei ole tiedossa. Primäärinimi, jonka nimiperheeseen<br />
kuuluvat Mierašjársuolu, Mierašjárluohkká, Mierašroavvi, Mieraslompola – Mierašluoppal,<br />
Mierastupa – Mierašstohpu, Mierastörmä – Mierašdearbmi, Bajit Mierašguoika ja Vuolit Mierašguoika.<br />
8 L11: 738, 8 L10: 738<br />
Mieraslompola – Mierašluoppal (AA/SA 1998) Lompolo ja muutaman talon kylä Mierasjärven<br />
pohjoispäästä 1,5 km luoteeseen. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Mierasjärvi – Mierašjávri.<br />
8 L9: 739<br />
Mierastupa – Mierašstohpu (AA/SA 1998) Mierasjärven puolen välin itärannalla. Määriteosaselitys<br />
ja nimiperhe: ks. Mierasjärvi – Mierašjávri. 8 L10: 740<br />
Mierastörmä – Mierašdearbmi (AA/SA 1998) Talo Mierasjärven eteläpään länsipuolella. Määriteosaselitys<br />
ja nimiperhe: ks. Mierasjärvi – Mierašjávri. 8 L11: 741<br />
Mierašdearbmi (IL 1995) Törmä Mierasjärven Mierastörmä-talon länsipuolella. Määriteosaselitys ja<br />
nimiperhe: ks. Mierasjärvi – Mierašjávri, dearbmi = törmä. 8 L11: 742<br />
Mierašjárluohkká (SA 2001) Jyrkkä rinne Mierasjärven eteläpään itäpuolella. Määriteosaselitys ja<br />
nimiperhe: ks. Mierasjärvi – Mierašjávri, jár = genetiivinen yhdysosalyhentymä sanasta jávri = järvi,<br />
luohkká = rinne ~ mäki. 8 L11: 742A<br />
Mierašjársuolu (AA/SA 1998) Saari Mierasjärven pohjoispäässä. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks.<br />
Mierasjärvi – Mierašjávri, jár = genetiivinen yhdysosalyhentymä sanasta jávri = järvi, suolu = saari.<br />
8 L9: 743<br />
Mierašroavvi (AA/SA 1998) Rova Mierasjärven itäpuolella. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Mierasjärvi<br />
– Mierašjávri, ja alenevassa polvessa Roavvečohkka, roavvi = vanha paloalue (rova). 8 L10: 743A<br />
Miestta (3913 1) Talo Outakoskella maantien itäpuolella. Pohjoissaamea; miestta = pensas. 6 C8: 744<br />
Mirkkočopma (IL 1995) Kukkula Cuoggaskáidde Rávdojávri -järvestä 1,2 km kaakkoon. Pohjoissaamea;<br />
mirkko = myrkky, čopma = kukkula. Samuel Laitin (1891–1951) väki pyysi alueella susia myrkkysyöteillä.<br />
Nimiperheeseen kuuluu Mirkkoláttu. 8 K10: 745<br />
Mirkkoláttu (IL 1995) Lampi Mierasjärven eteläpäästä 3,5 km länteen. Määriteosaselitys ja nimiperhe:<br />
ks. Mirkkočopma, láttu = lampi. Samuel Laitin (1891–1951) väki pyysi alueella susia myrkkysyöteillä.<br />
8 K11: 746<br />
Moalkejohka (AA/SA 1998) Moalkejávri-järvestä Mierasjärveen laskeva joki. Pohjoissaamea; moalke<br />
= yhdysosamuoto sanasta moalki = mutka, johka = joki. 8 L10: 747<br />
Moalkeláttu (SA 1963) Kiellaniemen suurin lampi. Pohjoissaamea; moalke = yhdysosamuoto sanasta<br />
moalki = käyrä, mutka, láttu = lampi. 10 I15: 748<br />
211