a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kevojoki – Geavvu (3913 2) Ruohtir- ~ Ryettir-tunturin pohjoispuolelta Utsjoen vesistön Kevojärveen<br />
laskeva suurehko joki. Mukaelmasuomennos pohjoissaamen nimestä, jonka merkitys ei ole tiedossa. Primäärinimi,<br />
jonka nimiperheeseen kuuluvat Geavugeavŋŋis, Geavvogeahči, Geavvogeašláddot, Geavvogeašoaivvit,<br />
Kevojärvi – Geavojávri, Pikku Kevojärvi – Uhca Geavojávri, Kevon luonnonpuisto – Geavu luonddumeahcci,<br />
Kevonsuu – Geavonjálbmi, Kevonniemi ja Kevon tutkimusasema – Geavu dutkanstašuvdna.<br />
3 J5: 594, 3 J7: 594, 6 F11: 594, 7 H10: 594<br />
Kevojärvi – Geavojávri (AA/SA 1998, 3932 1) Järvi Utsjoen vesistön alaosassa. Mukaelmasuomennos<br />
pohjoissaamesta. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Kevojoki – Geavvu. 4 K5: 595<br />
Kevon luonnonpuisto – Geavu luonddumeahcci (AA/SA 1998) Suomen pohjoisin luonnonpuisto<br />
Paistunturin erämaa-alueen keskellä, jonka suuruus on noin 700 km 2 . Pohjoissaamennos suomenkielisestä<br />
nimestä. Nimiperhe: ks. Kevojoki – Geavvu.<br />
3 I6: 596, 6 F9: 596, 6 E11: 596, 7 I12: 596, 7 I8: 596<br />
Kevonniemi (AA/SA 1998) Kevojärveen etelästä työntyvä niemi, vrt. Buksalskáidegeahči, joka on<br />
laajempi alue. Nimiperhe: ks. Kevojoki – Geavvu. 4 K5: 597<br />
Kevonsuu – Geavonjálbmi (AA/SA 1998) Vanha talon nimi ja Kevojoen laskukohta Kevojärveen.<br />
Mukaelmasuomennos pohjoissaamesta. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Kevojoki – Geavvu. Jo G.<br />
Wahlenbergin tekemässä ja S. G. Hermelinin kustantamassa kartassa ”Karta Öfver Kemi Lappmark”<br />
vuodelta 1802 suomenkielinen nimi kirjoitettiin nykyisellä tavalla ja karttaan oli merkitty kyseiseen<br />
kohtaan uudistalo ”Nybyggen och Skattlagde gårder”. 3 J5: 598<br />
Kevon tutkimusasema – Geavu dutkanstašuvdna (AA/SA 1998) Kevoniemessä. Pohjoissaamennos<br />
suomen kielestä. Nimiperhe: ks. Kevojoki – Geavvu. 4 K5: 599<br />
Kiellajoki – Kiälláá ~Kiälláájuuhaâ – Giellá ~Giellájohka (UP7SA, 3824 2) Lännestä Kaamasjokeen<br />
laskeva suurehko joki. Mukaelmasuomennos inarinsaamesta tai pohjoissaamesta. Samuli Aikion<br />
mukaan kiälláá ~ giellá on ehkä jonkinlainen ”rekonstruktio” (ikään kuin jonkin deminutiivin genetiivimuoto).<br />
Uula Paadarin mukaan nimi tulee inarinsaamen sanasta kielâ tai pohjoissaamen sanasta<br />
giella = ansa > ansainen, koska jokivarressa olevat koivun vesat ja pajut taipuvat talvella lumen rasituksesta<br />
luokille muistuttaen esim. riekon ansaa tai suopungin sarvikielaa. Nimiperheeseen kuuluvat<br />
Giellájoganjálmmenjavvi ja Kiellaniemi – Kiälláánjargâ – Giellánjargâ. 10 I15: 600<br />
Kiellaniemi – Kiälláánjargâ – Giellánjargâ (3824 2, UP) Niemi Kaamasjoen ja Kiellajoen välissä.<br />
Mukaelmasuomennos inarinsaamesta tai pohjoissaamesta. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Kiellajoki<br />
– Kiälláá – Giellá. 10 I15: 601<br />
Kirkobákti (AA/SA 1998) Pahta Utsjoen Pappilan luoteispuolella. Määriteosaselitys: ks. Kirkobuolža,<br />
bákti = pahta. Pahdan eteläpuolella sijaitsee vuonna 1853 rakennettu E. B. Lohmanin suunnittelema<br />
Utsjoen kivinen kirkko. 4 K3: 602<br />
199
Change language