a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Suttesvárjeaggi (3824 2) Suo Kaamasmukan kylästä 5 km itään. Pohjoissaamea. Määriteosaselitys:<br />
ks. Suttesbuolžžat, vár = yhdysosalyhentymä sanasta várri = vaara, jeaggi = jänkä. Nimiperhe: ks. Suttesvárri.<br />
10 H14: 1229<br />
Suttesvárri (3824 2) Vaara Kaamasmukan kylästä 4 km itä-koilliseen. Pohjoissaamea. Määriteosaselitys:<br />
ks. Suttesbuolžžat, várri = vaara. Nimiperhe: ks. Suttesjávri (ylempi) ja alenevassa polvessa Suttesvárjeaggi.<br />
10 H14: 1230<br />
Suvanto – Savvon ~ Savu (UKU 2001) Kylä Outakoskella Čulloveijohka-jokisuun yläpuolella. Suora<br />
suomennos pohjoissaamesta. 6 C8: 1231<br />
Syysjoenharjut – Čovčjuvpuolžiih (JUM) Monta pientä harjua Pierkivaaranjängän kaakkoiskulmalla.<br />
Kartassa (3842 1) harjut on sijoitettu paikkaan, jossa sijaitsee Pierkivaara. Lähes suora suomennos<br />
inarinsaamesta; puolžiih = monikon deminutiivimuoto sanasta puolžâ = harju > harjuset. Nimiperhe:<br />
ks. Syysjoki – Čovčjuuhâ. 11 L17: 1232<br />
Syysjoenpalo – Čovčjuvruávi (3842 1) Rova Syysjärven eteläpuolella ja Syysjoen itäpuolella. Suora<br />
suomennos inarinsaamesta. Paikalliset käyttävät tuttavallisesti nimeä Ruávááš = deminutiivimuoto<br />
sanasta ruávi = rova > rovanen (vanha paloalue). Nimiperhe: ks Syysjoki – Čovčjuuhâ. 11 L17: 1233<br />
Syysjoki – Čovčjuuhâ (3842 1) Syysjärvestä Kaamasjokeen laskeva joki. Suora suomennos inarinsaamesta.<br />
Nimiperhe: ks. Syysjärvi – Čovčjävri, aleneva polvi: Syysjoenpalo – Čovčjuvruávi ja Syysjoenharjut<br />
– Čovčjuvpuolžiih. 11 L16: 1234, 11 L 18: 1234<br />
Syysjärvi – Čovčjävri (MM 1974) Taloryhmittymä Syysjärven eteläpäässä. Sen asukkaat ovat pääasiassa<br />
kesäasukkaita. 11 L16: 1235<br />
Syysjärvi – Čovčjävri (MM 1974) Keskikokoinen järvi Utsjoentien itäpuolella. Suora suomennos<br />
inarinsaamesta. Samuel Gustav Hermelinin kartassa vuodelta 1797 ”Sabjaure” ja Georg Wahlenbergin<br />
tekemässä ja Samuel Gustaf Hermelinin kustantamassa kartassa ”Karta Öfver Kemi Lappmark”<br />
vuodelta 1802 nimi on kirjoitettu muotoon ”Sautsjauri”. Se assosioituu inarinsaamessa sanaan savzâ =<br />
lammas. Nimiperheeseen kuuluu Syysjoki – Čovčjuuhâ. 11 L16: 1236<br />
Säytsjärvi – Sevžjävri – Seavžejávri (3842 1, SA 1963) Pitkä ja monilahtinen järvi Petsikon ja Syysjärven<br />
puolivälissä. Mukaelmasuomennos inarinsaamen tai pohjoissaamen nimestä, jonka määriteosan<br />
merkitys ei ole tiedossa. G. Wahlenbergin tekemässä ja S. G. Hermelinin kustantamassa kartassa ”Karta<br />
Öfver Kemi Lappmark” vuodelta 1802 nimi on kirjoitettu muotoon ”Savujärvi”, joka voisi hyvinkin tulla<br />
sukunimen Sauva mukaan. Säytsjärven Kenttäsaaressahan asui tuolloin Čuávvá-Piättâr ~ Čoavvá-Biehtár<br />
(*1789 Inarissa, †1851 Norjan Pulmangissa), jota kutsuttiin suomen kielellä ”Sauva-Pekaksi”.<br />
11 L14: 1237<br />
248
Change language