a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
eella kymmenellä vuorokaudella metsästyskauden<br />
alusta. Näin ollen metson, teeren ja pyyn rauhoitusaika<br />
on Ylä-Lapissa 1.11.–19.9. ja riekon<br />
sekä kiirunan 1.4.–19.9., ja metsästys alkaa lajista<br />
riippumatta 20.9.<br />
Rauhoitusajan pidentämistä perustellaan Ylä-<br />
Lapin alueen kanalintujen poikasten muuta maata<br />
ja jopa muuta Lapin lääniä myöhäisemmällä kehityksellä.<br />
Tämä johtuu Ylä-Lapissa vallitsevista<br />
luonnonoloista, joiden vuoksi poikaset muun<br />
muassa kuoriutuvat myöhemmin. Myöhäisemmän<br />
kehityksen vuoksi poikaset ovat syksyllä,<br />
metsästysasetuksen mukaisten rauhoitusaikojen<br />
päättyessä, vielä niin kehittymättömiä, että ne<br />
ovat turhan helppoa saalista metsästäjille sekä<br />
metsästyksen yhteydessä mahdollisesti tapahtuvan<br />
poikueiden hajoamisen jälkeen myös pienpedoille.<br />
10.5.2 Lupametsästäjien metsästyksen<br />
ohjaus Ylä-Lapissa 2004–2005<br />
Ylä-Lapin metsästysluvat myytiin kaudella 2004–<br />
2005 siellä sijaitsevista kolmesta <strong>Metsähallituksen</strong><br />
asiakaspalvelupisteestä sekä <strong>Metsähallituksen</strong> valtuuttamista<br />
paikallisista matkailuyrityksistä. Metsästyslupia<br />
myydään ajalle 20.9.–31.3.<br />
Paistunturin erämaa-alue sisälsi metsästyskaudelle<br />
2002–2003 saakka kaksi <strong>Metsähallituksen</strong><br />
pienriistametsästysaluetta: Paistunturin ja Muotkatunturin<br />
metsästysalueet. Metsästyskaudelle<br />
2003–2004 metsästysalueet muuttuivat. Paistunturin<br />
erämaa-alueella on nyt kolme metsästysaluetta:<br />
Paistunturi, Karigasniemi ja Kaamanen.<br />
Pienriistalupien lisäksi Metsähallitus myy Ylä-<br />
Lappiin kotikuntansa ulkopuolella metsästäville<br />
vuosittain joitakin hirven sekä karhun metsästykseen<br />
oikeuttavia lupia.<br />
Metsästyskaudelle 2004–2005 pienriistan<br />
metsästykseen kehitettiin uusi lupa- ja kiintiöjärjestelmä.<br />
Nykyisin myynnissä on ainoastaan<br />
yhden vuorokauden lupia ja kanalintuluvassa<br />
on vuorokausikohtainen kanalintukiintiö, joka<br />
oikeuttaa ampumaan kanalinnuista ainoastaan<br />
riekkoa. Muiden kanalintuluvassa mainittujen<br />
riistaeläinten – vesilinnut, jänikset ja pienpedot<br />
– metsästystä ei ole kiintiöity. Metsästyskaudella<br />
2004–2005 vuorokautinen maksimiriekkosaalis<br />
oli Paistunturin erämaa-alueen Utsjoen puoleisella<br />
osalla kolme riekkoa ja Inarin puoleisella osalla<br />
kaksi riekkoa.<br />
Metsästyskaudella 2001–2002 lupametsästystä<br />
ja koirien käyttöä oli rajoitettu eri metsästysalueilla<br />
hieman eri tavalla. Ajavalla koiralla, ansoilla<br />
ja koiravaljakkoa hyväksi käyttävä metsästys oli<br />
kielletty koko Ylä-Lapin alueella. Edellä mainitusta<br />
metsästysvuodesta tähän päivään tullessa<br />
rajoitukset ovat joka vuosi hieman muuttuneet.<br />
10.5.3 Lupametsästyksen sosiaalinen ja<br />
kulttuurinen kestävyys ja sidosryhmäneuvottelut<br />
<strong>Metsähallituksen</strong> Ylä-Lapin luonnonhoitoalue<br />
lähtee pienriistalupien myynnin mitoituksessa<br />
liikkeelle sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä.<br />
Ekologisen kestävyyden määrittäminen on<br />
nykytietämyksen mukaan Ylä-Lapin riekkoalueilla<br />
mahdotonta. Tämä johtuu siitä, että Ylä-Lapin<br />
alueella, varsinkin varsinaisella ”riekkoalueella”,<br />
riistakolmioita on niin vähän, että niiden perusteella<br />
ei saada luotettavaa kuvaa alueiden riekkopopulaatioista.<br />
Riistakolmioaineistosta nähdään<br />
ainoastaan riekkokannan kehityssuunnat.<br />
Metsästyksen sosiaalisesta kestävyydestä ei<br />
Suomessa ole tutkittua tietoa, jonka vuoksi Metsähallitus<br />
käyttää metsästäjämäärien mitoituksessa<br />
apunaan omaa pitkän kokemuksen mukanaan<br />
tuomaa tietoa. Metsähallitus on arvellut suurimman<br />
osan lupametsästyspaineesta kohdistuvan<br />
maanteiden ympäristöön noin viiden kilometrin<br />
levyisenä vyöhykkeenä. Tämän perusteella on<br />
päädytty siihen, että sosiaalisesti kestävä metsästäjämäärä<br />
Ylä-Lapin avoimissa maisemissa<br />
on neljä metsästäjää/50 km 2 . Metsästysalueen<br />
vuorokautista lupametsästäjämäärää laskettaessa<br />
jokaista alueen maantien kymmentä kilometriä<br />
kohti lasketaan siis neljä lupametsästäjää.<br />
Kun Metsähallitus on määrittänyt sosiaalisen<br />
kestävyyden mukaiset metsästysaluekohtaiset<br />
lupametsästäjämäärät, se kutsuu koolle, yleensä<br />
toukokuussa, kuntakohtaiset, lupametsästysasioita<br />
käsittelevät sidosryhmäneuvottelut. Neuvotteluissa<br />
keskustellaan tulevan metsästyskauden lupametsästyksen<br />
mitoituksesta sekä mahdollisista<br />
rajoituksista ja lupametsästysalueiden uudelleen<br />
järjestelyistä. Niihin kutsutaan riistanhoitoyhdistyksen,<br />
matkailuyrittäjien, paliskuntien, saamelaiskäräjien,<br />
kolttien ja kunnan edustajat. Neuvotteluissa<br />
Metsähallitus esittelee sidosryhmille<br />
lupametsästäjien saalisilmoituksiin perustuvan<br />
edellisen metsästyskauden riekkosaaliin määrän<br />
119
Change language