a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

Autiotupa (3913 2) Tupa Gamoaivi-tunturin koillispuolella, joka tunnetaan myös nimellä Guivin autiotupa.
7 G8: 33
Autiotupa (UKU 2001) Tupa Njávgoaivi-tunturista pohjois-koilliseen, joka tunnetaan myös nimellä
Njávgoaivin autiotupa. 6 E11: 34
Autiotupa (3913 1) Tupa Ruktajávri-järven koillispäässä, joka tunnetaan myös nimellä Ruktajärvi
– Ruktajávri (UKU 2001). 6 E12: 34A
Á
Áánápuškojáávráš (JIM) Pitkänomainen järvi 4-tien vieressä sen länsipuolella Säytsjärven kohdalla.
Kartassa virheellisesti Suávviljáávráš. Inarinsaamea; Ááná = genetiivimuoto nimestä Ánná = Anna ~
Anni, puško = hauki, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta jävri = järvi > järvinen. 11 L14: 35
Áhguoiluohkká (KV 1993) Törmä Áhkonjárga-niemen länsipuolella. Määriteosaselitys: ks. Áhguoinjárga,
luohkká = mäki ~ rinne. Nimiperhe: ks. Akukoski – Áhguoika. 6 C9: 36
Áhguoinjárga (AA/SA 1998) Niemi Tenossa Akujoen ja Akukosken välissä. Pohjoissaamea; áh =
lyhentymä genetiivimuotoisesta sanasta áhkku = isoäiti, mummi, vanhahko nainen, guoi = lyhentymä
genetiivimuodosta guoika = koski, njárga = niemi. Nimiperhe: ks. Akukoski – Áhguoika. 5 B9: 37
Áhkojárgielas (3913 1) Kapea selänne Akujärvestä pohjois-koilliseen. Määriteosaselitys: ks. Áhkoláttu,
jár = yhdysosalyhentymä sanasta jávri = järvi, gielas = kapea selänne. Nimiperhe: ks. Akujärvi
– Áhkojávri. 6 E9: 38
Áhkojohgárggu (AA/SA 1998) Särkkä Tenoon laskevan Akujoen suun pohjoispuolella. Määriteosaselitys:
ks. Áhkoláttu, joh = yhdysosalyhentymä sanasta johka = joki, gárggu = särkkä, somerikko.
Nimiperhe: ks. Akujoki – Áhkojohka. 5 B9: 39
Áhkojohguolbba (AA/SA 1998) Talo Akujoen suun eteläpuolella. Määriteosaselitys: ks. Áhkoláttu, joh
= yhdysosalyhentymä sanasta johka = joki, guolbba = kangasmaa (kuolpuna). Nimiperhe: ks. Akujoki
– Áhkojohka. 5 B9: 40
Áhkojohmohkki (3913 1) Mutka Akujoessa Áitečohkka-tunturin koillispuolella. Määriteosaselitys: ks.
Áhkoláttu, joh = yhdysosalyhentymä sanasta johka = joki, mohkki = mutka. Nimiperhe: ks. Akujoki
– Áhkojohka. 6 E10: 41
Áhkojohnjunni (3913 1) Vaara Akujoen länsipuolella Lyovdeskáidi-kaidan kohdalla. Määriteosaselitys:
ks. Áhkoláttu, joh = yhdysosalyhentymä sanasta johka = joki, njunni = nokka. Nimiperhe: ks. Akujoki
– Áhkojohka. 6 C10: 42
Áhkoláttu (AA/SA 1998) Lampi Mieraslompolan talosta 0,6 km luoteeseen. Pohjoissaamea; áhko =
genetiivimuoto sanasta áhkku = isoäiti, mummi, vanhahko nainen, láttu = lampi. Vanhempi nimitys
Bajit Ráŋkebogeláttu (SA 2002); bajit = ylempi, ráŋke = merkitykseltään tuntematon sana, boge =
genetiivimuoto sanasta bohki = kapeikko. 8 L9: 43
Áhkovađđa (3913 1) Tunturi Outakoskelta 2 km itä-kaakkoon. Määriteosaselitys: ks. Áhkoláttu, vađđa
= aukea metsässä. Nimiperhe: ks. Akujoki – Áhkojohka. 6 C8: 44
152