a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
koilla on säilynyt esimerkkejä erityisesti luisista<br />
käyttöesineistä. Sieltä on löydetty muiden muassa<br />
luisia ongenkoukkuja ja harppuunoita (esim.<br />
Schanche 1993a: 14–15). Eteläisemmillä alueilla<br />
tyypillistä kivikautista keramiikkaa ei ole löydetty<br />
Paistunturista, mutta kylläkin pieniä määriä Utsjokilaaksosta<br />
(Karjalainen 2005).<br />
Vaikka kivi- ja varhaismetallikautiset asuinpaikat<br />
ovat ulkoisesti hyvin vaatimattomia, se ei<br />
tarkoita, että näillä muinaisjäännöksillä olisi vähäisempi<br />
arvo kuin muilla muinaisjäännöksillä tai<br />
että niitä ei tarvitsisi suojella yhtä huolellisesti.<br />
Päinvastoin, näitä asuinpaikkoja pitää suojella<br />
aivan erityisesti, jottei herkkä kulttuurikerros<br />
vahingoitu. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että<br />
tällaisia asuinpaikkoja ei ole syytä kaivella tai<br />
kerätä niiltä iskoksia, vaikka niitä olisi paikalla<br />
runsaastikin.<br />
8.3.2 Kvartsikohteet<br />
Kvartsi oli Paistunturin alueella kivikauden tärkein<br />
kiviraaka-aine. Kvartsia on ollut saatavilla<br />
runsaasti ja siitä saa helposti hyviä teräviä teriä<br />
monenlaisiin työkaluihin. Kvartsia tavataan neljänlaisilla<br />
muinaisjäännöskohteilla: asuinpaikoilla,<br />
iskentäpaikoilla, louhoksilla ja kätköissä. Monesti<br />
on vaikea sanoa ilman kaivaustutkimuksia, mikä<br />
löytöpaikka on varsinainen asuinpaikka ja mikä<br />
vain satunnainen iskentäpaikka. Suomessa on<br />
ollut periaatteena se, että asuinpaikoiksi määritellään<br />
sellaiset kohteet, joilta löytyy kiviesineitä<br />
ja jotka ovat muutoin asumiseen sopivia (esim.<br />
Karjalainen 1996: 15).<br />
Kvartsiniskentäpaikat ovat paikkoja, joissa<br />
muinaiset ihmiset ovat työstäneet kiviainesta,<br />
mutta eivät välttämättä asuneet. Iskentäpaikat<br />
voivat kuitenkin olla myös osa laajempaa asuinpaikka-aluetta.<br />
Koska kiveniskennässä syntyvät<br />
iskokset ovat hyvin teräviä, on työ tehty mieluummin<br />
hieman sivummalla varsinaisesta asuinpaikasta.<br />
On myös mahdollista, että iskentäpaikkaa on<br />
käytetty vain kerran. Esimerkiksi metsästysretkellä<br />
on tarvinnut korjata välineitä tai on tarkkailtu<br />
saaliseläinten, kuten peurojen liikkeitä, ja samalla<br />
valmistettu vaikkapa kärkiä nuoliin ja keihäisiin.<br />
Koska kiveä on isketty hyvin erilaisissa tilanteissa,<br />
ovat myös kiveniskentäpaikat hyvin erilaisia:<br />
paikalla voi olla muutama iskos tai monien tuhansien<br />
iskosten kasautuma, se voi sijaita hyvällä<br />
asuinpaikalla tai vaikka tuulisella tunturinrinteellä,<br />
josta on hyvä näköala ympäristöön.<br />
Kvartsilouhokset ovat suuria kvartsilohkareita<br />
tai kvartsisuonia kallioissa, joista ihmiset ovat<br />
muinoin louhineet kvartsia erilaisten kiviesineiden<br />
raaka-aineeksi. Kvartsilouhokset tunnistaa<br />
ihmisten käyttämiksi siitä, että kiviaineksessa on<br />
iskentäarpia eli kiven pinnassa näkyy tietynlaisia<br />
kuopanteita niillä kohdin, mistä kvartsia on<br />
louhittu. Lisäksi louhosten lähellä on tavallisesti<br />
kvartsi-iskoksia ja puolivalmiita esineitä.<br />
Kvartsikätköt ovat maahan tai kallion- ja kivien<br />
halkeamiin kätkettyjä kvartsiraaka-ainekappaleita.<br />
Kätköjä on tehty, kun ei ole pystytty viemään<br />
kaikkea raaka-ainetta kerralla pois, mutta on<br />
haluttu varmistaa se, että raaka-aine on tallessa,<br />
kun sitä palataan hakemaan. Joskus tällaisia kätköjä<br />
ei kuitenkaan ole käyty tyhjentämässä, vaan<br />
ne ovat jääneet arkeologien löydettäviksi.<br />
Erilaiset kvartsikohteet ovat Paistunturin tavallisimpia<br />
muinaisjäännöksiä. Tämä on luonnollista,<br />
kun ajattelee, miten pitkän aikaa kvartsia on<br />
käytetty. Toisaalta hyvin pitkän käyttöajan takia on<br />
erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta sanoa, milloin<br />
mitäkin kohdetta on täsmälleen käytetty.<br />
8.3.3 Muut kiviraaka-aineet<br />
Paistunturissa on kolme kohdetta, joista on löydetty<br />
myös muuta kiviraaka-ainetta kuin kvartsia,<br />
nimittäin kvartsiittia. Kesällä 2004 kaivetusta<br />
Mávdnaávži 2 -kohteesta on kvartsiitin lisäksi<br />
löydetty myös useammanlaista serttiä sekä hohkakiveä.<br />
Erityisesti hohkakivi osoittaa, että kyseisen<br />
kohteen kiviraaka-aineet on tuotu Jäämereltä.<br />
Tuija Rankaman mukaan kvartsiittia on käytetty<br />
Utsjoella kivikaudella ja varhaismetallikaudella<br />
vuoden 2200 eKr. jälkeen (Rankama 1996: 684).<br />
Tämän lisäksi ihmisiä ja raaka-aineita on liikkunut<br />
rannikolta sisämaahan etenkin pioneeriasutusvaiheessa,<br />
mesoliittisella kivikaudella. Tenon ja Utsjoen<br />
jokilaaksoista kvartsiittia ja muita rannikon<br />
raaka-aineita on löydetty enemmänkin.<br />
Mávdnaávžissä (Mávnnaávži) vuonna 2004<br />
kaivettu kohde ajoitettiin mesoliittisen kauden<br />
loppuvaiheeseen noin vuoteen 5400 eKr.<br />
Mávdnaávžin asuinpaikka on ollut pienialainen,<br />
kerran käytetty peuranpyytäjien leiripaikka. Kaivauksissa<br />
paljastui kaksi tulisijaa, joista toinen on<br />
sijainnut pyöreähkön, mahdollisesti kotamaisen<br />
asumuksen sisällä, toinen piha-alueella. Asumuk-<br />
99
Change language