a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Rávdoskáidi – Rávduskäiđi (3931 1, JUM)<br />
Kaira Utsjoen eteläisemmän latvahaaran (Máttit<br />
suorgi) ja Rautujoen välissä. Pohjoissaamea ja<br />
inarinsaamea. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks.<br />
Rávdojávri, skáidi ~ skäiđi = kaira jokien välissä<br />
(kaita). 8 L12: 963<br />
Mikäli ei ole tiedossa, kummasta kielestä mukaelmasuomennos<br />
tai suomennos on tehty, se on<br />
ilmaistu paikannimien järjestyksellä ja sitä seuraavilla<br />
lauseilla.<br />
Esimerkki: Petsikko – Beazet – Peccik ~<br />
Pecikko ~ Peccikko ~ (Peesih) ~ Räjičummâ<br />
(SA 2001, JUM) Tunturialue, jonka Inarin ja<br />
Utsjoen kuntien raja ylittää Räjičummâ-kukkulan<br />
kohdalta. Mukaelmasuomennos pohjoissaamesta<br />
tai inarinsaamesta. Samuli Aikion mukaan nimi<br />
näyttää olevan osittain hämärtynyt johdos saamen<br />
sanasta beahci ~ peeci = mänty, beaze ~ peesi = männyn<br />
(SA 2001), räji = yhdysosalyhentymä sanasta<br />
rääji = raja, čummâ = kukkula. Inarinsaamen -k ja<br />
-kko päätteet ovat ilmeisesti mukaelmia suomen<br />
kielestä ja todennäköisesti primäärein muoto on<br />
Peesih, joka ei kylläkään ole enää käytössä. Primäärinimi,<br />
jonka nimiperheeseen kuuluu Petsikkojärvi<br />
– Peccikkojävri – Beazetjávri. 8 L12: 902<br />
Suomenkielisen nimen perässä olevat Beazet<br />
ja Peccik ~ Pecikko ~ Peccikko (Peesih) ovat<br />
niitä nimiä, joista mukaelmasuomennos on tehty<br />
pohjoissaame ensiksi mainittuna, kuten suomennoksesta<br />
kertovassa tekstissäkin. Kirjainyhdistelmät<br />
(AA/SA 1998 ja JUM) kertovat siitä, että<br />
tieto pohjoissaamen osalta on saatu Ante Aikion<br />
ja Samuli Aikion v. 1998 tekemästä paikannimiselvityksestä<br />
ja inarinsaamen osalta Juhan Uula<br />
Mattukselta (1930–1998).<br />
Kirjoituksessa usein esiintyvät termit ”yhdysosamuoto”,<br />
ja ”yhdysosalyhentymä” viittaavat<br />
paikannimissä yleisiin lyhentymiin, joiden lähtökohtana<br />
on tavallisesti genetiivimuoto. Myös<br />
termit ”nimiperhe” ja ”primääri” esiintyvät usein,<br />
koska paikannimiryppäät on jaettu nimiperheisiin.<br />
Niiden lähteenä on aina ollut perustana oleva<br />
alkuperäinen nimi eli primäärinimi, josta kaikki<br />
muut samaan nimiryhmään kuuluvat paikannimet<br />
ovat saaneet alkunsa ja muodostaneet siten ns.<br />
nimiperheen. Mikäli primäärinimi ei ole ollut tiedossa,<br />
sitä ei ole nimetty. Nimiperheissä esiintyy<br />
pääsääntöisesti kaksi sukupolvea, kolmi- ja sitä<br />
useampisukupolviset nimiperheet ovat harvinaisempia.<br />
146<br />
Esimerkki kaksisukupolvisesta nimestä: Erttetvárláttu<br />
”Kylkivaaranlampi”, jonka primäärinimi<br />
on Erttetvárri ”Kylkivaara”.<br />
Esimerkki kolmisukupolvisesta nimesta: Vyeleeb<br />
Piergivärjävrjuuvâš ”Alempi Pierkivaaranjärvenjokinen”,<br />
jonka lähin primäärinimi eli äitinimi on<br />
Pirgivärjäävrih ”Pierkivaaranjärvet”, jonka äitinimi<br />
ja samalla nimiperheen vanhin nimi taas on Pirgivääri<br />
”Pierkivaara”.<br />
Esimerkki nelisukupolvisesta nimestä:<br />
Ákšujuvnjälmkuoškâ ”Aksujoensuunkoski”, jonka<br />
äitinimi on Ákšujuvnjälmi ”Aksujoensuu”, jonka<br />
äitinimi vastaavasti on Ákšujuuhâ ”Aksujoki” ja<br />
koko nimisuvun primäärinimi on Ákšujävri ”Aksujärvi”.<br />
Esimerkki viisisukupolvisesta nimestä: Cuokkajárgeašádjatsuotnju”Tsuokkajärvenpäänojansuo”,<br />
jonka lähin primäärinimi on Cuokkajárgeašája<br />
”Tsuokkajärvenpäänoja”, jonka äitinimi<br />
on Cuokkajárgeahči ”Tsuokkajärvenpää”, jonka<br />
äitinimi on Cuokkajávri (tässä tapauksessa Bajit<br />
Cuokkajávri) ja koko nimisuvun primäärinimi on<br />
Cuoggá ”Tsuokka”.<br />
Kuten oikeissakin perheissä, nimiperheissäkin<br />
on perheristeytymiä. Esimerkki tällaisesta<br />
nimestä: Deanumuš Sieiddenjunis ”Tenommaisin<br />
Seitanenäke”. Siinä esiintyvät kahden nimiperheen<br />
(Deatnu ”Teno” ja Sieiddegeađgi ”Seitakivi”)<br />
elementit. Tuloksena on molempia nimiperheitä<br />
edustava nimi.<br />
Saamenkielien tunnistamista helpottavat seuraavat<br />
asiat:<br />
- Pohjoissaamesta puuttuvat kirjainmerkit ä,<br />
â, ja y. Sanan alussa ei ole yleensä kirjaimia k,<br />
p ja t, vaan niiden sijasta g, b ja d, (jotka tosin<br />
ääntyvät suurin piirtein samoin kuin k, p ja t).<br />
- Inarinsaamessa sen sijaan k, p ja t ovat sanan<br />
alussa tavanomaisia.<br />
Kaikista Suomen puolella kirjoitettavista saamelaiskielistä<br />
puuttuvat kirjainmerkit q, w, x, å<br />
ja ö. Å-kirjainta esiintyy vain koltansaamessa ja<br />
eräässä vanhentuneessa pohjoissaamen kirjoitustavassa.<br />
Tavallisimmat tässä tekstissä esiintyvät yleissanat<br />
eli apellatiivit on esitetty taulukossa 10.
Change language