a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

Alttojoki – Álttoojuuhâ (3842 1) Alttojärvestä Alemman Alttojärven kautta Kaamasjokeen laskeva
joki. Mukaelmasuomennos, jonka alkuperästä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen pitkäaikaisena
saamenkielen tutkijana toiminut Samuli Aikio kertoo seuraavaa:
”Sen alkuperäinen nimimuoto olisi kaiketi jäänyt historian hämärään, ellei T. I. Itkonen olisi kirjannut siitä
1940-luvulla inarilaista muotoa Áldohjuuhâ, jonka alkuosa on lyhentymä vaatimentaljaa tarkoittavasta sanasta
áldudâh (ps. Áldodat, josta ei tunneta vastaavaa lyhentymää). Nykymuotoonsa nimi päätyi ilmeisesti
pohjoissaamelais-suomalaisen kierrätyksen tietä, kun toiskielisille tuntematon áldoh-lyhennys vääntyi pohjoissaamessa
mitään sanomattomaan Álto-asuun ja suomen altto-sanaksi ja lainautui siitä takaisin inariin muodossa
Álttoo-. Alkuperäisen nimen tienneellä Matti Mattuksella (1900 – 1983) oli joen varressa vielä tila nimeltään
Aaltola – siinä toiseen suuntaan vedetty ”selitys” hämärtyvälle áldoh-sanalle! Suomeen iskostunutta nimenosaa
altto ei sentään ole yhdistetty paikallisella tasolla samanasuiseen musiikkitermiin” (SA 2002).
Aaltola-tilan on perustanut vuonna 1855 Matti Henrikinpoika Mattus (1820–1865), joka on tilan
tienneen Matti Mattuksen isoisoisä. Nimiperheeseen kuuluvat Alttojärvi – Álttoojävri (nimiperheen
primäärinimi, joka on Paistunturi–Kevo-alueen ulkopuolella), Alempi Alttojärvi – Vyeleeb Álttoojävri,
Alttojänkä – Álttoojeggi ja Alttoniemi – Álttoonjargâ. 11 L18: 23
Alttojänkä – Álttoojeggi (3842 1) Suo Syysjoen ja Alttojoen välissä. Nimi- ja määriteosaselitys sekä
nimiperhe: ks. Alttojoki – Álttoojuuhâ. 11 L17: 24
Alttoniemi – Álttoonjargâ (3842 1) Kuiva kangasmaa, jota rajoittavat Alttojoki idässä, Alttojänkä
etelässä ja Syysjoki lännessä. Nimi- ja määriteosaselitys sekä nimiperhe: ks. Alttojoki – Álttoojuuhâ.
11 L17: 25
Andârâsnjargâ (IV 2003) Niemi Aksujärven länsirannalla Huutoniemi-talosta puoli kilometriä pohjois-koilliseen.
Inarinsaamea: Andârâs = Antti, njargâ = niemi. Nimi on annettu mahdollisesti Andaras
Länsmanin mukaan. Ks. Anttila (ylempi). 10 I17: 25A
Anttila (3824 2) Talo Kesäkotajärvien rannalla. Nimi on annettu Andaras Länsmanin (1863–1923)
mukaan (NV 2003), joka muutti Pulmankijärvelle ja katosi metsään v. 1926 (Samuli Paulaharju: Taka-Lappia,
s. 107 ja 317). Samalla paikalla myöhemmin asunut Pahtal Antti = Antti Valle oli syntyisin
Muddusjärven länsirannan Pahtalasta ja oli sukua Andaras Länsmanille. 10 I16: 26
Anttila (AA/SA 1998) Talo Tenon ja maantien välissä Paatuksesta 2,5 km ylävirtaan. 2 F3: 27
Aškkasjohjeaggi (AA/SA 1998) Suo Aškkasjohka- ja Loddejohka-jokien välissä. Määriteosaselitys ja
nimiperhe: ks. Aškkasjohka, joh = yhdysosalyhentymä sanasta johka = joki, jeaggi = jänkä. 8 K8: 28
Aškkasjohka (AA/SA 1998) Aškkasjohláttu-lammen kautta Utsjokeen laskeva joki. Pohjoissaamea;
aškkas = paanne, johka = joki. Primäärinimi, jonka nimiperheeseen kuuluvat Aškkasjohjeaggi,
Aškkasjohláttu ja Aškkasjohskáidi. 8 K8: 29
Aškkasjohláttu (AA/SA 1998) Lampi Utsjoen länsipuolella Guhkesluoppal-lompolon kohdalla. Määriteosaselitys
ja nimiperhe: ks. Aškkasjohka, láttu = lampi. 8 K8: 30
Aškkasjohskáidi (AA/SA 1998) Kaira eli kaita Aškkasjohka- ja Loddejohka-jokien välissä. Määriteosaselitys
ja nimiperhe: ks. Aškkasjohka, skáidi = kaira jokien välissä (kaita). 8 K8: 31
Autiotupa (AA/SA 1998) Tupa Juovvaskáidi-kaidan eteläpuolella Davimuš Mádjohsuorgi -joen itärannalla.
Tupa tunnetaan myös nimellä Kekkosenkämppä, koska tasavallan presidentti Urho Kekkonen yöpyi
siinä keväällä 1963. 3 H6: 32
151