a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
nonpuistossa muualla kuin erikseen osoitetuilla<br />
poluilla tai alueilla pitää hakea <strong>Metsähallituksen</strong><br />
lupa (Metsähallitus, luonnonsuojelu 2002).<br />
Kevon luonnonpuisto on liitetty Natura 2000<br />
-verkostoon SCI-alueena 22.12.2003 sen sisältämien<br />
direktiivin (92/43/ETY) liitteiden 1 ja 2<br />
määrittämien suojeltavien luontotyyppien ja lajien<br />
perusteella. Kevo (FI1302001) -nimellä olevaa<br />
Natura-aluetta (71 406 ha) koskevassa tietolomakkeessa<br />
on ilmoitettu 20 luontodirektiivin liitteen 1<br />
mukaista luontotyyppiä (kts. luku 7.2).<br />
Luontodirektiivin liitteen II eläinlajeista alueella<br />
esiintyvät tietolomakkeen mukaan naali, ahma<br />
ja saukko sekä ruijannokiperhonen. Luontodirektiivin<br />
liitteen II putkilokasveista alueelta tunnetaan<br />
myyränporras, pahtakeltto, lapinleinikki ja<br />
tuoksualvejuuri. Luontodirektiivin lajit on rauhoitettu<br />
luonnonsuojelulain nojalla. Uhanalaisista lajeista,<br />
jotka eivät kuulu luontodirektiivin lajeihin,<br />
Kevolla esiintyvät mm. arnikki, kalliosirkunjyvä<br />
ja ruijanpahtahanhikki.<br />
Valtioneuvosto teki 2.6.2005 päätöksen täydentää<br />
Suomen Natura 2000 -verkostoa. Päätöksen<br />
mukaan EU:n komissiolle ilmoitettiin<br />
14 uutta lintudirektiivin mukaista aluetta, niiden<br />
mukana Kevon luonnonpuisto. Tämä tarkoittaa<br />
sitä, että Kevon luonnonpuisto sisältyy Naturaverkostoon<br />
myös sen lintuarvojen takia. Kevon<br />
Natura-tietolomakkeessa on ilmoitettu alueella<br />
esiintyväksi 18 EU:n lintudirektiivin liitteeseen I<br />
kuuluvaa erityistä suojelua vaativaa lintulajia. Tarkempien<br />
inventointien ja selvitysten perusteella<br />
tiedot ovat täsmentyneet mm. lajien suhteen (kts.<br />
luku 6.2 Linnusto).<br />
7.2 Natura 2000 -luontotyypit Kevon<br />
ja Paistunturin alueella<br />
Saara Tynys<br />
Ympäristöhallinnon Natura-tietokannan<br />
(9.6.2000 Kevo, 19.6.2000 Paistunturi) mukaan<br />
Kevon luonnonpuistossa esiintyy 20 ja Paistunturin<br />
erämaassa 14 erilaista, EU:n luontodirektiivin<br />
liitteen I luontotyyppiä. Näistä priorisoituja eli ensisijaisen<br />
tärkeitä luontotyyppejä ovat keidassuot<br />
(7110), aapasuot (7310), palsasuot (7320), puustoiset<br />
suot (91D0), huurresammallähteet (7220),<br />
luonnonmetsät (9010) ja tulvametsät (91E0).<br />
Näiden luontotyyppien suojelussa Suomella on<br />
Euroopassa erityinen vastuu, koska Suomi on<br />
niiden keskeistä levinneisyysaluetta.<br />
Natura 2000 -luontotyypit ja niiden pinta-alat<br />
Kevon luonnonpuistossa ja Paistunturin erämaassa<br />
on esitetty taulukossa 6. Kaikkia taulukossa<br />
6 mainittuja luontotyyppejä ei ole mainittu virallisessa<br />
Natura 2000 -tietolomakkeessa, koska<br />
luontotyyppitieto on täydentynyt ja tarkentunut<br />
sen jälkeen, kun luontotyyppitiedot koottiin Natura<br />
2000 -verkoston perustamista varten 1990luvun<br />
puolivälissä. Toisaalta, taulukosta 6 puuttuu<br />
Natura 2000 -luontotyyppi tulvametsät, koska<br />
niiden pinta-alasta ei tällä hetkellä ole saatavilla<br />
tietoa <strong>Metsähallituksen</strong> paikkatietojärjestelmästä<br />
(SutiGis). Samoin taulukosta puuttuvat keidassuot,<br />
joita ei nykytietämyksen mukaan esiinny<br />
Paistunturin alueella. Näin ollen Natura 2000<br />
-tietolomakkeiden pinta-alatiedot ja luontokartoituksessa<br />
saadut pinta-alatiedot eivät ole keskenään<br />
vertailukelpoisia.<br />
Osa Kevon ja Paistunturin Natura-luontotyypeistä<br />
(taulukko 6) on sisällytetty johonkin<br />
toiseen tyyppiin, jos ne ovat jonkin toisen tyypin<br />
kanssa päällekkäisiä tai jos niistä ei ole tällä hetkellä<br />
saatavissa tarkkoja pinta-alatietoja. Käytetyllä,<br />
ilmakuvatulkintaan perustuvalla kartoitusmenetelmällä<br />
ei ole ollut mahdollista saada kaikkien<br />
luontotyyppien esim. lettojen (7230), todellisia<br />
pinta-aloja selville. Natura-luontotyyppien päällekkäisyys<br />
tarkoittaa sitä, että esim. aapasoihin<br />
sisältyy pienempialaisia Natura-tyyppejä, kuten<br />
lettoja ja lähdesoita (7160). Taulukossa 6 letot on<br />
sisällytetty suoyhdistymien pinta-alaan, mikä tarkoittaa<br />
Kevon ja Paistunturien alueilla pääasiassa<br />
aapa- ja palsasuoyhdistymiä. Harjumetsät (9060)<br />
sisältyvät joko tunturikoivikoihin (9040) tai luonnonmetsiin,<br />
koska ne ovat näiden kahden tyypin<br />
kanssa päällekkäinen tyyppi. Esim. Kevon luonnonpuistossa<br />
on harjuilla olevia tunturikoivikoita,<br />
jotka ovat siis myös harjumetsiä. Niistä ei ole tällä<br />
hetkellä saatavissa tarkkoja pinta-aloja (kuva 9).<br />
Lisäksi sekä Kevon luonnonpuistosta että Paistunturin<br />
erämaasta löytyy sellaisia alueita, jotka<br />
eivät edusta mitään Natura 2000 -luontotyyppiä,<br />
mm. kivikoita ja nuoria ns. primäärisukkessiovaiheen<br />
mäntyvaltaisia metsiköitä, joissa on seassa<br />
tunturikoivua, ja jotka ovat syntyneet 1930-luvun<br />
lämpökaudella.<br />
Ylä-Lapin vesistöt kuuluvat osana Naturatyyppiin<br />
Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit<br />
(3210). Alueen joet ovat rakentamattomia ja luonnontilaisia.<br />
Luonnontilaiset jokireitit ovat päällekkäinen<br />
luontotyyppi erilaisten jokien ja purojen<br />
85