01.09.2013 Views

a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

nonpuistossa muualla kuin erikseen osoitetuilla<br />

poluilla tai alueilla pitää hakea <strong>Metsähallituksen</strong><br />

lupa (Metsähallitus, luonnonsuojelu 2002).<br />

Kevon luonnonpuisto on liitetty Natura 2000<br />

-verkostoon SCI-alueena 22.12.2003 sen sisältämien<br />

direktiivin (92/43/ETY) liitteiden 1 ja 2<br />

määrittämien suojeltavien luontotyyppien ja lajien<br />

perusteella. Kevo (FI1302001) -nimellä olevaa<br />

Natura-aluetta (71 406 ha) koskevassa tietolomakkeessa<br />

on ilmoitettu 20 luontodirektiivin liitteen 1<br />

mukaista luontotyyppiä (kts. luku 7.2).<br />

Luontodirektiivin liitteen II eläinlajeista alueella<br />

esiintyvät tietolomakkeen mukaan naali, ahma<br />

ja saukko sekä ruijannokiperhonen. Luontodirektiivin<br />

liitteen II putkilokasveista alueelta tunnetaan<br />

myyränporras, pahtakeltto, lapinleinikki ja<br />

tuoksualvejuuri. Luontodirektiivin lajit on rauhoitettu<br />

luonnonsuojelulain nojalla. Uhanalaisista lajeista,<br />

jotka eivät kuulu luontodirektiivin lajeihin,<br />

Kevolla esiintyvät mm. arnikki, kalliosirkunjyvä<br />

ja ruijanpahtahanhikki.<br />

Valtioneuvosto teki 2.6.2005 päätöksen täydentää<br />

Suomen Natura 2000 -verkostoa. Päätöksen<br />

mukaan EU:n komissiolle ilmoitettiin<br />

14 uutta lintudirektiivin mukaista aluetta, niiden<br />

mukana Kevon luonnonpuisto. Tämä tarkoittaa<br />

sitä, että Kevon luonnonpuisto sisältyy Naturaverkostoon<br />

myös sen lintuarvojen takia. Kevon<br />

Natura-tietolomakkeessa on ilmoitettu alueella<br />

esiintyväksi 18 EU:n lintudirektiivin liitteeseen I<br />

kuuluvaa erityistä suojelua vaativaa lintulajia. Tarkempien<br />

inventointien ja selvitysten perusteella<br />

tiedot ovat täsmentyneet mm. lajien suhteen (kts.<br />

luku 6.2 Linnusto).<br />

7.2 Natura 2000 -luontotyypit Kevon<br />

ja Paistunturin alueella<br />

Saara Tynys<br />

Ympäristöhallinnon Natura-tietokannan<br />

(9.6.2000 Kevo, 19.6.2000 Paistunturi) mukaan<br />

Kevon luonnonpuistossa esiintyy 20 ja Paistunturin<br />

erämaassa 14 erilaista, EU:n luontodirektiivin<br />

liitteen I luontotyyppiä. Näistä priorisoituja eli ensisijaisen<br />

tärkeitä luontotyyppejä ovat keidassuot<br />

(7110), aapasuot (7310), palsasuot (7320), puustoiset<br />

suot (91D0), huurresammallähteet (7220),<br />

luonnonmetsät (9010) ja tulvametsät (91E0).<br />

Näiden luontotyyppien suojelussa Suomella on<br />

Euroopassa erityinen vastuu, koska Suomi on<br />

niiden keskeistä levinneisyysaluetta.<br />

Natura 2000 -luontotyypit ja niiden pinta-alat<br />

Kevon luonnonpuistossa ja Paistunturin erämaassa<br />

on esitetty taulukossa 6. Kaikkia taulukossa<br />

6 mainittuja luontotyyppejä ei ole mainittu virallisessa<br />

Natura 2000 -tietolomakkeessa, koska<br />

luontotyyppitieto on täydentynyt ja tarkentunut<br />

sen jälkeen, kun luontotyyppitiedot koottiin Natura<br />

2000 -verkoston perustamista varten 1990luvun<br />

puolivälissä. Toisaalta, taulukosta 6 puuttuu<br />

Natura 2000 -luontotyyppi tulvametsät, koska<br />

niiden pinta-alasta ei tällä hetkellä ole saatavilla<br />

tietoa <strong>Metsähallituksen</strong> paikkatietojärjestelmästä<br />

(SutiGis). Samoin taulukosta puuttuvat keidassuot,<br />

joita ei nykytietämyksen mukaan esiinny<br />

Paistunturin alueella. Näin ollen Natura 2000<br />

-tietolomakkeiden pinta-alatiedot ja luontokartoituksessa<br />

saadut pinta-alatiedot eivät ole keskenään<br />

vertailukelpoisia.<br />

Osa Kevon ja Paistunturin Natura-luontotyypeistä<br />

(taulukko 6) on sisällytetty johonkin<br />

toiseen tyyppiin, jos ne ovat jonkin toisen tyypin<br />

kanssa päällekkäisiä tai jos niistä ei ole tällä hetkellä<br />

saatavissa tarkkoja pinta-alatietoja. Käytetyllä,<br />

ilmakuvatulkintaan perustuvalla kartoitusmenetelmällä<br />

ei ole ollut mahdollista saada kaikkien<br />

luontotyyppien esim. lettojen (7230), todellisia<br />

pinta-aloja selville. Natura-luontotyyppien päällekkäisyys<br />

tarkoittaa sitä, että esim. aapasoihin<br />

sisältyy pienempialaisia Natura-tyyppejä, kuten<br />

lettoja ja lähdesoita (7160). Taulukossa 6 letot on<br />

sisällytetty suoyhdistymien pinta-alaan, mikä tarkoittaa<br />

Kevon ja Paistunturien alueilla pääasiassa<br />

aapa- ja palsasuoyhdistymiä. Harjumetsät (9060)<br />

sisältyvät joko tunturikoivikoihin (9040) tai luonnonmetsiin,<br />

koska ne ovat näiden kahden tyypin<br />

kanssa päällekkäinen tyyppi. Esim. Kevon luonnonpuistossa<br />

on harjuilla olevia tunturikoivikoita,<br />

jotka ovat siis myös harjumetsiä. Niistä ei ole tällä<br />

hetkellä saatavissa tarkkoja pinta-aloja (kuva 9).<br />

Lisäksi sekä Kevon luonnonpuistosta että Paistunturin<br />

erämaasta löytyy sellaisia alueita, jotka<br />

eivät edusta mitään Natura 2000 -luontotyyppiä,<br />

mm. kivikoita ja nuoria ns. primäärisukkessiovaiheen<br />

mäntyvaltaisia metsiköitä, joissa on seassa<br />

tunturikoivua, ja jotka ovat syntyneet 1930-luvun<br />

lämpökaudella.<br />

Ylä-Lapin vesistöt kuuluvat osana Naturatyyppiin<br />

Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit<br />

(3210). Alueen joet ovat rakentamattomia ja luonnontilaisia.<br />

Luonnontilaiset jokireitit ovat päällekkäinen<br />

luontotyyppi erilaisten jokien ja purojen<br />

85

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!