a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

Viercagálvárit ~ Viercalvárit (NV 2003) Kaksi vaaraa Luopmošvárit-vaarojen pohjoispuolella.
Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Viercagáldu. gál = yhdysosalyhentymä sanasta gáldu = lähde, várit =
monikkomuoto sanasta várri = vaara, viercal = lyhentymä yhdyssanasta viercagáldu ”pässinlähde”.
6 D11: 1319
Viercanjeriidája (AA/SA 1998) Goahppeloaivi-tunturin länsipuolelta Tenoon laskeva oja. Määriteosaselitys:
ks. Viercagáljohka, njeriid = genetiivimuoto sanasta njearri = matala pieni koski, ája = oja (puro).
1 I1: 1320
Viercâkállu (JUM) Lyhyt ja jyrkkä koski Syysjoessa Syysjoenpalon eteläosan kohdalla. Inarinsaamea;
viercâ = genetiivimuoto sanasta vierccâ = pässi, kállu = kallo. Koski on lyhyt ja pysty kuin pässin otsa.
11 L17: 1321
Vilgesgeađggeája (AA/SA 1998) Báđošoaivi-tunturin eteläpuolelta Báđošjohka-jokeen laskeva oja. Pohjoissaamea;
vilges = attribuuttimuoto sanasta vielgat = valkoinen, geađgge = genetiivimuoto sanasta geađgi
= kivi, ája = oja (puro). 3 G3: 1322
Ville Gámaláhppinvárri (3913 2) Vaara Kaamasjoen ja Silbadatája-ojan välissä. Pohjoissaamea; Ville
= Ville Järvensivu (1901–1970), joka asui Utsjoen Mantojärven eteläpäässä, gáma = kenkä, láhppin =
aktiomuoto verbistä láhppit = kadottaa > kadottama, várri = vaara.
”Ville oli paimentamassa tokkaa keväällä ja oli parasta aikaa valmistamassa ruokaa, sekä heinittämässä
kenkää pälvellä (toinen kenkä oli jo heinitetty ja jalassa), kun tokka yht ”äkkiä rynnisti pakosalle. Ville
juoksenteli kenkäpuolisena pälveltä toiselle, mutta ei voinut lähteä kauemmaksi ilman toista kenkää. Hänellä
oli kuitenkin hyvä koira, joka ilman eri käskyä säntäsi tokan perään ja se olikin niin tehokas, että käänsi
tokan takaisin suoraan Villen asentopaikan ylitse sillä seurauksella, että Villen heinittämätön kenkä, sekä
muutkin varusteet, jotka siinä olivat, tallaantuivat kevätsohjoon ja kenkä katosi.” (NV 2003).
7 G12: 1323
Vinšesterčopma (IL 1995) Kukkula Cuokkágoahtejávri-järven eteläpuolella. Pohjoissaamea; vinšester =
Vinshester-niminen luodikko, čopma = kukkula.
Hannu A. Kitti (1886–1970) kadotti Vinshesterinsä Cuokkaskáidi-kaitaan. Ase löytyi seuraavana
talvena kyseiseltä kukkulalta. Nimiperheeseen kuuluu Vinšesterláttu, lampi, joka on nimetyn kukkulan
vieressä. 7 J12: 1324
Vinšesterláttu (AA/SA 1998) Lampi Cuokkágoahtejávri-järven eteläpään kaakkoispuolella. Määriteosaselitys
ja nimiperhe: ks. Vinšesterčopma, láttu = lampi. 7 J12: 1325
Vulležiidgirku (AA/SA 1998) Mádjohka-joen etelärannalla oleva kukkula, jota on palvottu seitana.
Pohjoissaamea; vulležiid = monikon genetiivimuoto sanasta vulleš > vulležat = monikon deminutiivimuoto
nimestä Vulle = Olli. Vulležat on eräs Aikion sukuhaara Utsjoella, girku = kirkko. Samuli Paulaharjun
mukaan ”Paksujalan Vullitse” eli Gassajuol-Vulle (Uula Matinpoika Aikio, 1813–1892), joka oli Sauva-
Pekan (ks. Säytsjärvi) vävy, on entisinä aikoina palvellut siinä jumalaansa (Seitoja ja seidan palvontaa,
s. 33, Taka-Lappia s. 77). 3 J7: 1326
Vuogojárjeaggi (3913 2) Suo Vuogojávri-järven eteläpuolella. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Vuogojávri,
jár = yhdysosalyhentymä sanasta jávri = järvi, jeaggi = jänkä. 7 J9: 1327
Vuogojárjohka (AA/SA 1998) Vuogojárvi-järvestä Cuoggá-jokeen laskeva joki. Määriteosaselitys ja
nimiperhe: ks. Vuogojávri, jár = yhdysosalyhentymä sanasta jávri = järvi, johka = joki.
7 J9: 1328, 8 K9: 1328
256