a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Angelin tokka lasketaan Skadjavaarasta Lintupuolivaaraan<br />
ja edelleen lounaaseen. Skaidin tokkakunnan<br />
porot lasketaan Siekka- ja Koutajänkiä<br />
pitkin Vaskojoen taakse. Angelin tokkakunnan<br />
alue sijoittuu paliskunnan etelä- ja lounaisosaan<br />
Norjan rajasta noin Pyhäjärven kohdalle. Skaidin<br />
tokkakunta pitää porojansa siitä itään (Jääskö<br />
2001).<br />
9.3 Porotalouden merkitys<br />
Vuosittaisesta luonnonolosuhteiden vaihtelusta<br />
johtuva kannanvaihtelu näkyy paliskuntien<br />
poro- ja tuotantomäärissä. Suotuisina vuosina<br />
1980-luvun lopulla Paistunturin, Muddusjärven<br />
ja Kaldoaivin paliskuntien yhteenlaskettu teuraiden<br />
määrä oli yli 17 000. Teurasmäärät putosivat<br />
vajaassa kymmenessä vuodessa puoleen.<br />
Poronhoitovuonna 2004/2005 Paistunturin<br />
paliskunnassa oli 6 803, Muddusjärven paliskunnassa<br />
5 065, Kaldoaivin paliskunnassa 5 493 ja<br />
Muotkatunturin paliskunnassa 7 177 eloporoa.<br />
Erämaa-alueen pinta-alan suhteessa laskettuna paliskuntien<br />
eloporoista noin 16 prosentin eli 3 860:n<br />
voidaan arvioida laiduntaneen erämaa-alueella.<br />
Kevon luonnonpuistossa voidaan arvioida laiduntaneen<br />
noin neljänneksen Paistunturin paliskunnan<br />
eloporoista, mikä tarkoittaa 1 700 poroa.<br />
Luvut ovat todennäköisesti aliarvioita, sillä osalla<br />
erämaan ja luonnonpuiston ulkopuolisia alueita<br />
mahdolliset muut käyttömuodot saattavat vähentää<br />
porotalouden laiduntamismahdollisuuksia.<br />
Poronhoitovuonna 2004/2005 poronomistajia<br />
oli Paistunturin paliskunnassa 117, Muddusjärven<br />
paliskunnassa 62, Kaldoaivin paliskunnassa 93 ja<br />
Muotkatunturin paliskunnassa 111 (J. Kumpula,<br />
henk. koht. tiedonanto 8.5.2006).<br />
Porotalouden merkitystä arvioitaessa pelkkä<br />
rahamääräinen arvio ei riitä. Poronhoidolla on<br />
taloudellisten vaikutusten lisäksi suuri kulttuurinen<br />
merkitys. Poronhoito on keskeinen saamelaiskulttuurin<br />
perusta ja sillä on myös laajempaa<br />
yhteiskunnallista merkitystä. Esimerkiksi Lapin<br />
matkailu tukeutuu vahvasti poroon ja poronhoitoon<br />
liittyviin mielikuviin.<br />
Lähteet<br />
Jääskö, O. 2001: Paliskunnan vuorovaikutteinen<br />
porotaloussuunnitelma: lähtökohtia ja ehdotuksia<br />
paliskunnan suunnittelun ja vuorovaikutuksen<br />
kehittämiseen. – Lapin yliopisto,<br />
Rovaniemi. 2001. 62 s.<br />
Näkkäläjärvi, K. & Pennanen, J. 2000: Poronhoito<br />
perustuu pohjoisen luonnon vuotuiskiertoon.<br />
– Teoksessa: Pennanen, J. & Näkkäläjärvi,<br />
K., Siiddastallan. Siidoista kyliin. Perinteinen<br />
luontosidonnainen saamelaiskulttuuri ja sen<br />
muuttuminen. Inarin saamelaismuseon julkaisuja<br />
n:o 3: 76–79.<br />
Paliskuntain yhdistys 2005: PoroNET –<br />
Porotalouden tietoverkko. – < http://www.<br />
http://www.<br />
paliskunnat.fi/>. Viitattu 15.8.2005.<br />
Pennanen, J. 2000: Poronhoidosta muodostuu<br />
merkittävin kullttuurinen tekijä sirkumpolaarisella<br />
alueella. – Teoksessa: Pennanen, J.<br />
& Näkkäläjärvi, K., Siiddastallan. Siidoista<br />
kyliin. Perinteinen luontosidonnainen saamelaiskulttuuri<br />
ja sen muuttuminen. Inarin<br />
saamelaismuseon julkaisuja n:o 3: 74–75.<br />
Siekkinen, A. 2002: Muotkatunturin paliskunnan<br />
paliskuntakohtainen metsätalouden toimintasuunnitelma<br />
2002–2011. – Moniste,<br />
Metsähallitus, Ivalo. . 35 s.<br />
113
Change language