a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

Gorsaája (3913 1) Oja Outakoskelta 1,5 km kaakkoon. Pohjoissaamea; gorsa = syvä rotko (kursu), ája
= oja (puro). 6 C9: 407
Goržán (AA/SA 1998) Talo Utsjoen kylältä 4,5 km Karigasniemen suuntaan. Pohjoissaamea; goržán
= maallenousupaikka jäältä (SA 2002). Primäärinimi, jonka nimiperheeseen kuuluvat Goržánjávri ja
Goržánnjárga. 1 J1: 408
Goržánjávri (AA/SA 1998) Järvi Utsjoen kylältä 3 km Karigasniemen suuntaan. Määriteosaselitys ja
nimiperhe: ks. Goržán, jávri = järvi. 1 J1: 409
Goržánnjárga (AA/SA 1998) Niemi Tenon etelärannalla Goržán-talon kohdalla. Määriteosaselitys ja
nimiperhe: ks. Goržán, njárga = niemi. 1 J1: 410
Goržebákti (AA/SA 1998) Pahta Kevojoen itäpuolella Mádjohskáidi-kaidan kohdalla. Pohjoissaamea;
gorže = yhdysosamuoto sanasta gorži = vesiputous (kurkkio), bákti = pahta. Nimiperhe: ks. Putous
– Gorži. 3 J7: 411
Goškkarčielgi (AA/SA 1998) Selänne Nilijoen suulta 6 km itä-koilliseen. Pohjoissaamea; goškkar =
tuntematon sana, čielki = selkä. 2 E6: 412
Gottetvárri (3913 2) Vaara Mádjoga máttimuš suorgi -joen eteläisimmän mutkan eteläpuolella. Pohjoissaamea;
gottet = hämärtynyt johdos sanasta goddi = peura, várri = vaara (SA 2002). 7 G8: 413
Gufihttarája (OP) Ylä-Jalve-talon itäpuolta Tenoon laskeva puro. Pohjoissaamea; gufihttar = genetiivimuoto
sanasta gufihtár = maahinen, ája = oja (puro). Kirjassa Inarinlappalaista kansantietoutta A. V.
Koskimies kertoo s. 228 seuraavaa:
”Kufettarit ovat pienempiä kuin tavallinen ihminen ja asuvat maan alla vaaroissa. Heillä on suuret porotokat.
Kun ihminen seisoo keskellä tokkaa, niin hän ottaa kiven, panee sen vanttuuseen ja heittää neljään suuntaan,
ja niin kauas kuin kivet lentävät, tulevat härät hänen omikseen. Haltijanvaatimeksi nimitetään kufettarilta
saatua vaadinta. Heillä on myös lehmiä kuten ihmisilläkin, ja toisinaan he laskevat ne maan päälle niin kuin
poronsakin, ja ne voivat sekaantua ihmisten karjaan, mutta katoavat heti kun ne nähdään. Mutta jos ihminen
ehtii heittää jonkun teräaseen (veitsen tai tulusraudan) kufettarlehmän yli, niin se tulee hänen omakseen.”
1 H1: 414
Gufihttarbákti (3913 2) Pahta Tanssijoki-talon eteläpuolella. Määriteosaselitys: ks. Gufihttarája, bákti
= pahta. 1 G1: 415
Gufihttarbákti (3913 2) Pahta Kevojoen vesistön Bajimuš Njaggaleapme -järven kaakkoispuolella. Määriteosaselitys:
ks. Gufihttarája, bákti = pahta. 7 J8: 416
Guhkesbohki (AA/SA 1998) Kapeikko Vuolit Cuokkajávri -järven luoteispäässä. Määriteosaselitys:
ks. Guhkesnjárga, bohki = kapeikko. 8 K8: 417
Guhkesjávri (3913 2) Pitkä ja kapea järvi Cuokkágeašvárri-vaaran pohjoispuolella. Määriteosaselitys: ks.
Guhkesjárga, jávri = järvi. Kartassa olevan Čuovžajohkan, joka on merkitty Guhkesjávri-järven kohdalle,
kuuluisi olla kartan alamarginaalissa ruudun 99/00 kohdalla. 7 I13: 418
Guhkesláttu (AA/SA 1998) Lampi Mierasjärven eteläpäästä 3 km länsi-luoteeseen. Suomenkielinen
nimi ”Pitkälampi” ei ole vakiintunut käyttöön, vaikka onkin suora suomennos pohjoissaamesta.
8 K10: 419
181