a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

Perunämmäri ~ Pieruämpäri – Peerrumnämmir ~ Perunämmir – Beronápmir (JUM) Kukkula
Utsjoen maantien länsipuolella 4 km Petsikolta etelään. Inarinsaamea ja pohjoissaamea; peerrum ~ perun
~ beron = matalan louhikkomaan haltija (SA 2002), ämmir ~ ápmir = kumpu (kunnas). Primäärinimi,
jonka nimiperheeseen kuuluvat Peerrumämmirjeggi ~ Perunämmirjeggi – Beronápmirjeaggi ja Perunämmärin
jängän soidensuojelualue (virheellisesti Pieran Marin jängän soidensuojelualue). 8 M13: 901
Petsikko – Beazet – Peccik ~ Pecikko ~ Peccikko ~ (Peesih) ~ Räjičummâ (SA 2001, JUM) Tunturialue,
jonka Inarin ja Utsjoen kunnan raja ylittää Räjičummâ-kukkulan kohdalta. Mukaelmasuomennos
pohjoissaamesta tai inarinsaamesta. Samuli Aikion mukaan nimi näyttää olevan osittain hämärtynyt johdos
saamen sanasta beahci ~ peeci = mänty, beaze ~ peesi = männyn (SA 2001), räji = yhdysosalyhentymä
sanasta rääji = raja, čummâ = kukkula. Inarinsaamen -k ja -kko päätteet ovat ilmeisesti mukaelmia
suomen kielestä ja todennäköisesti primäärein muoto on Peesih, joka ei kylläkään ole enää käytössä.
Primäärinimi, jonka nimiperheeseen kuuluu Petsikkojärvi – Peccikkojävri – Beazetjávri. 8 L12: 902
Petsikkojärvi – Peccikkojävri – Beazetjávri (JUM) Järvi Petsikkotunturin kaakkoispuolella. Mukaelmasuomennos
inarinsaamesta tai pohjoissaamesta. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Petsikko.
8 M12: 902A
Petsimjärvi – Piäccámjävri (3824 2) Järvi Kesäkotajärvistä 2 km itään. Mukaelmasuomennos inarinsaamesta;
piäccám = johdos sanasta peeci = mänty. Primäärinimi, jonka nimiperheeseen kuuluu
Piäccámjävrčummâ. 10 I16: 903
Pieran Marin jängän soidensuojelualue (OVK.2001) Soidensuojelualue Petsikon eteläpuolella Peerrumämmirjeggi-jängällä.
Käännösvirhe! pitäisi olla: Perunämmärin jängän soidensuojelualue.
8 L13: 904
Pieran-Uulan Kotasijajärvi – Pierii-Uulá Kuátsaijáávráš (JUM) Järvi Vartamovaaran ja Utsjoentien
välissä. Lähes suora suomennos inarinsaamesta; jáávráš = deminutiivimuoto sanasta jävri = järvi > järvinen.
Pieran-Uulan henkilöllisyydestä ei ole tietoa, mutta luultavasti kyseessä on pohjoissaamelainen
henkilö. 11 L16: 905
Piergivärjavrijvyevdi (SA 1963) Suurehko metsäsaareke Pierkivaaranjärvien länsipuolella. Määriteosaselitys:
ks. Pierkivaara – Piergivääri, vär = yhdysosalyhentymä sanasta vääri = vaara, javrij = monikon
genetiivimuoto sanasta jävri = järvi > järvien, vyevdi = metsä ~ outa. Nimiperhe: ks. Pierkivaaranjärvet
– Piergivärjäävrih. 11 K17: 906
Pierkivaara – Piergivääri (3842 1) Kolmiosainen suuri vaara Syysjärven luoteispuolella. Mukaelmasuomennos
inarinsaamesta; piergi = tuntematon sana, joka viittaa inarinsaamen verbiin piergiđ =
pärjätä, tulla toimeen. Primäärinimi, jonka nimiperheeseen kuuluvat Pajemuš Piergivärjävri, Koskâmuš
Piergivärjävri ja Vyelemuš Piergivärjävri, joiden yhteisnimitys on Pierkivaaranjärvet – Piergivärjäävrih, sekä
Pierkivaaranjänkä – Piergivärjeggi, Mädimušvääri ~ Mädimuš Piergivääri, sekä perusosan mukaan Väripohe
ja Värikurrâ. 11 L16: 907, 11 L17: 907
Pierkivaaranjänkä – Piergivärjeggi (3842 1) Laaja ja vetinen suo Pierkivaaran, Syysjoen ja Kaamasjoen
välissä. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Pierkivaara – Piergivääri. 11 L17: 908
Pierkivaaranjärvet – Piergivärjäävrih (3842 1) Kolme järveä keskellä Pierkivaaranjänkää: Pajemuš
Piergijvärjävri, Koskâmuš Piergivärjävri ja Vyelemuš Piergivärjävri. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Pierkivaara
– Piergivääri, ja alenevassa polvessa Vyeleeb Piergivärjävrjuuvâš ja Paajeeb Piergivärjävrjuuvâš.
11 L17: 909
223