a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

Námmájohka (AA/SA 1998) Lännestä Námmájávrrit-järvien kautta Utsjoen vesistöön laskeva joki.
Pohjoissaamea; námmá = johdos sanasta námmi = kasvavien sarvien nahka, johka = joki. Nimiperheeseen
kuuluvat Námmáčohkka, Námmájávrrit ja Námmáskáidi. 3 J4: 762, 3 J3: 762
Námmáskáidi (AA/SA 1998) Kaira Námmájohka- ja Mielkejohka-jokien välissä. Määriteosaselitys ja
nimiperhe: ks. Námmájohka, skáidi = kaira jokien välissä (kaita). 3 J4: 763
Nihkkiranvađđa (AA/SA 1998) Vaara Stuorrageađggegielas-selänteestä 3 km lounaaseen. Pohjoissaamea;
nihkkiran = Samuli Aikion mukaan luultavasti suomalaismallinen genetiivin -n päätteinen muoto henkilönimestä
Nihkkir, vađđa = aukea metsässä (tavallisesti soinen). 3 G4: 764
Niibevárri (AA/SA 1998) Vaara Paatuksesta 3 km kaakkoon. Pohjoissaamea; niibe = yhdysosamuoto
sanasta niibi = puukko, várri = vaara. 2 F3: 763
Niibevárri (AA/SA 1998) Vaara Mávnnaávži-kurun ja Mávnnajohka-joen välissä. Nimiselitys: ks. Niibevárri
(ylempi). 2 E6: 764
Niilekselä (AA/SA 1998) Talo Nilijokisuun eteläpuolella. 2 D5: 765
Niillasašvárri (3913 1) Suurehko vaara Luomusjärvien ja Ailikkaan välissä. Pohjoissaamea; Niillasaš
= deminutiivimuoto nimestä Niillas. Hänen jälkeläisiään kutsutaan nimellä Niillasaččat ja he käyttävät
sukunimeä Niittyvuopio, joka on käännös pohjoissaamen paikannimestä Niitovuohppi (ks. Niittyvuopio),
várri = vaara. Vaaraan on kuollut Niillasaš eli Niiles Uulanpoika Niittyvuopio (*1840) tai hänen
poikansa, joka niin ikään oli Niillasaš eli Niiles Niileksenpoika Niittyvuopio (1881–1943) (NV 2003).
Vaaran vanhempi nimi on Hánnovárri. Hánno = Hannu, joka lienee ollut sukunimeltään Paltto,
koska hän oli Otto Palton isoisä (OP). 6 D12: 766
Niillas Ovllá láttu ~ Niillasa heavvananláttu (IL 1995) Lampi Vuogojávri-järven pohjoispuolella.
Pohjoissaamea; Niillas Ovllá = ”Niiles Uula”, láttu = lampi, Niillasa = genetiivimuoto nimestä Niillas
= Niileksen, heavvanan = aktiomuoto verbistä heavvanit = hukkua. Utsjoen Jomppalasta kotoisin ollut
Niiles Uula Högman hukkui lampeen heti evakosta tulon jälkeen kevätlinnustuksen aikaan, kun hänen
kuikan noutamisessa apunaan käyttämä jäälautta hajosi. Niilo Valle muistaa poikasena ollessaan
nähneensä Högmanin lippalakin järven rannalla (NV 2003). 7 J9: 767
Niitovuohpejávri (3911 2) Pieni järvi Piesjokisuulta 3 km etelään. Pohjoissaamea; niito < niitu = niitty,
vuohpe = genetiivimuoto sanasta vuohppi = vuopaja, jávri = järvi. 5 B11: 768
Niittoš (KV 1993) Pieni Vuopaja Fávrrošvuohppi-vuopajan itäpuolella. Pohjoissaamea; niittoš = deminutiivimuoto
sanasta niitu = niitty. Vuopajan itäpuolella oli niittyjä, joista niitettiin heinää Outakosken
koululle. Myöhemmin ne myytiin Ingan Pieralle (Piera Paltto, *1905). 2 B7: 769
Niittyvuopio – Niitovuohppi (3911 2) Talo Inarijokisuun kohdalla. Ei ole varmaa onko kysymys
suomennoksesta vai pohjoissaamennoksesta. 5 A12: 770
Nijlâskäärdieenâ (JUM) Erillinen kangasmaasaareke Pierkivaaranjängän koilliskulmalla. Inarinsaamea;
Nijlâs = genetiivimuoto nimestä Niijlâs = Niilo, käärdi = genetiivimuoto sanasta kärdi = aitaus, eenâ =
maa. 11 L17: 771
Nijttokuovlâš (JUM) Pieni kosteikko Pierkivaaran Lihavanhauenjärven eteläpuolella. Inarinsaamea;
nijtto = niitty, kuovlâš = deminutiivimuoto sanasta kuovlâ ~ kuovđâ = kostea ruohikkoinen painanne
maastossa. 11 L16: 772
213