a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
9 Porotalous<br />
Elina Stolt ja Kimmo Gröndahl<br />
9.1 Historiaa<br />
Poro on kesytetty aikoinaan villipeurasta ja poronhoito<br />
sai alkunsa peurojen metsästyksestä. Ilmeisesti<br />
porokanta syntyi peuroista, joita käytettiin<br />
houkutuseläiminä peuranpyynnissä tai kanto- ja<br />
vetoeläiminä. Ensimmäisiä kirjallisia mainintoja<br />
poronhoidosta on puolentoista tuhannen vuoden<br />
takaa. Hyvin aikaisessa vaiheessa porot olivat yksityistä<br />
omaisuutta (Paliskuntain yhdistys 2005).<br />
Vähitellen pienimuotoinen poronhoito väistyi<br />
suurempien porokarjojen tieltä. Suurporonhoidon<br />
katsotaan alkaneen saamelaisten keskuudessa<br />
jo 1200-luvulla (Paliskuntain yhdistys 2005, Pennanen<br />
2000). Kun peurat vähenivät, saamelaiset<br />
kehittivät itselleen uuden elinkeinon, poronhoidon,<br />
joka perustui jutaamiseen ja paimennukseen.<br />
Suurporonhoito levittäytyi Suomeen Ruotsin ja<br />
Norjan tunturialueilta.<br />
Ennen 1960-lukua porot olivat ihmisen valvonnassa<br />
(paimennuksessa) melkein koko vuoden<br />
ja eri vuodenajoille oli omat alueensa. Vuoden<br />
mittaan porot laidunsivat laajoilla alueilla. Valtakuntien<br />
välisen raja-aidan rakentaminen 1950-luvulla<br />
vaikutti suuresti Suomen paimentolaisporonhoitoon.<br />
Ympärivuotinen paimennus loppui<br />
vähitellen ja syntyi pysyvä asutus (Näkkäläjärvi<br />
& Pennanen 2000). Suomessa poronhoito omaksuttiin<br />
nopeasti ja sitä alettiin harjoittaa myös<br />
kaukana saamelaisten asuinalueilta. Siksi Suomen<br />
poronhoitoalue ulottuu Pohjanmaalle asti.<br />
Asutuksen tihetessä ja jäkälämaiden vähetessä<br />
poronhoidon leviäminen etelämmäksi pysähtyi<br />
(Paliskuntain yhdistys 2005).<br />
9.2 Porotalouden järjestelyt<br />
Paistunturin erämaa-alueella poroja laiduntavat<br />
Paistunturin, Muddusjärven ja Kaldoaivin paliskunnat<br />
sekä pienellä osalla alueen koillisosassa<br />
Muotkatunturin paliskunta. Kevon luonnonpuisto<br />
on Paistunturin paliskunnan laidunaluetta (kuva<br />
10).<br />
9.2.1 Paistunturin paliskunta<br />
Paistunturin paliskunnan kokonaispinta-ala on<br />
280 900 hehtaaria. Paliskunnan laidunalueista<br />
noin 45 % sijaitsee Paistunturin erämaa-alueella<br />
(lähes 125 000 hehtaaria) ja 25 % Kevon luonnonpuistossa<br />
(noin 70 000 hehtaaria).<br />
Paistunturin paliskunnan alueella toimii 10–14<br />
tokkakuntaa. Niiden määrä vaihtelee vuosittain<br />
sen mukaan, miten porot saavat kaivettua ruokaa<br />
lumen alta. Paistunturin paliskunnan eri osia ei<br />
ole nimetty erikseen kenellekään poromiehelle<br />
eikä millekään tokkakunnalle. Vuosittaiset sääolosuhteet<br />
vaikuttavat siihen, missä poroja paimennetaan.<br />
Tokkakunnat pyrkivät kuitenkin paimentamaan<br />
porojaan vuodesta toiseen samoilla<br />
totutuilla alueillaan. Paliskunnan porojen liikkumista<br />
ja hyvinvointia seurataan ympärivuotisesti,<br />
myös kesällä (A. P. Valle, henk. koht. tiedonanto<br />
12.6.2006).<br />
Porojen erottelu ja lukeminen tehdään syystammikuussa,<br />
jota varten porot kootaan Ailikkaan<br />
poroerotusaidalle. Erotuksen jälkeen noin 2/3<br />
poroista siirtyy Kaamanen–Karigasniemi-tien<br />
varressa olevan laidunkiertoaidan eteläpuolelle<br />
(Muotkatunturin erämaa-alueelle) ja 1/3 paliskunnan<br />
pohjois-osaan. Tammi-helmikuun vaihteessa<br />
paliskunnan pohjoisosassa palkivat (laiduntavat)<br />
porot tuodaan uudestaan erotukseen. Niiden<br />
erottelemisen jälkeen myös paliskunnan eteläosassa<br />
palkivat porot tuodaan erotukseen. Tässä<br />
yhteydessä paliskunnan kaikki porot vedetään<br />
tokkakuntiin (A. P. Valle, henk.koht. tiedonanto<br />
12.6.2006).<br />
Huhti-toukokuussa porot kerääntyvät itsekseen<br />
Kevon kanjonin rotkoalueelle, lähelle<br />
vasoma-alueita (kuva 11). Vasominen tapahtuu<br />
touko-kesäkuun aikana. Sen jälkeen sääsket ajavat<br />
porot laumoihin. Laumat nousevat ylös tuulisempaan<br />
ja viileämpään tunturiin (Guivi), missä<br />
sääskiä on vähemmän. Palkimisen jälkeen eli heinä-elokuun<br />
vaihteessa paarmat hajottavat tokat<br />
ja porot laskeutuvat tunturista alas ojien varsille<br />
hajoten ympäri paliskuntaa (A. P. Valle, henk.<br />
koht. tiedonanto 12.6.2006).<br />
109
Change language