a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
6.3.6 Hauki<br />
Harvoin tulee ajatelleeksi, että hauki kuuluu<br />
olennaisena osana myös tunturialueen kalastoon.<br />
Saamelaiset eivät ole arvostaneet sitä kovinkaan<br />
korkealle saaliskalana, ja haukea kutsutaankin paikallisesti<br />
”koiran kalaksi”.<br />
Hauki on hyvin sopeutuvainen laji, jonka levinneisyyttä<br />
rajoittaa kutualueiden vähäisyys. Mitä<br />
korkeammalle tunturivesiin kavutaan, sitä vähemmän<br />
siellä esiintyy vesikasvillisuutta. Hauki, kuten<br />
muutkin kevätkutuiset kalat tarvitsevat kutupuuhiinsa<br />
vesikasveja, joihin mäti tarttuu. Vesikasvit<br />
ovat myös elintärkeitä kuoriutuvien poikasten<br />
suojana. Hauen tyypillisimpiä elinympäristöjä<br />
ovat matalat, jängän ympäröimät pehmytpohjaiset<br />
järvet. Paistunturi–Kevo-alueella hauen tapaa<br />
varmimmin Piesjärvestä ja Sávzajávrista. Myös<br />
jokivesistöt, jotka ovat matalia ja joissa esiintyy<br />
vesikasvillisuutta, ovat todennäköisiä hauen lymypaikkoja.<br />
Hauki voi olla myös järven ainoa kalalaji. Tällöin<br />
kalojen koko jää pieneksi, noin puolen kilon<br />
tietämiin. Niiden ruoka koostuu veden pieneliöistä.<br />
Isompia haukia ei välttämättä ole ollenkaan,<br />
sillä kalat ovat usein peräisin samasta kudusta ja<br />
ne ovat siten samanikäisiä ja kokoisia. Tietysti joku<br />
hauki voi välillä päästä kokonsa puolesta muita<br />
isommaksi, silloin lajitoverit ovat vaarassa joutua<br />
pois muonavahvuudesta.<br />
6.3.7 Ahven<br />
Ahvenen, kuten hauenkin, levinneisyyttä rajoittaa<br />
sopivien kutupaikkojen vähäisyys. Sen tapaa harvakseltaan<br />
joki- ja purovesien lahdelmista. Alueen<br />
merkittävin ahvenjärvi on Stuorra Bálddotjávri.<br />
Istutusperäinen siika vähentää ahvenen menestymismahdollisuutta.<br />
Viime vuosina ahvenkanta<br />
näyttää kuitenkin kasvaneen Ylä-Lapissa.<br />
Ahven on jäänyt ainoaksi kalalajiksi muutamiin<br />
Kevon suppajärviin.<br />
Saamenkieliset paikannimet kertovat usein<br />
suoraan järven pääasiallisen kalalajin. Kevon<br />
luonnonpuiston pohjoisnurkassa lähellä Kevojokisuuta<br />
sijaitsee saamenkielinen Vuoskkojávri<br />
eli Ahvenjärvi.<br />
6.3.8 Made<br />
Made on monentyyppisten vesien laji. Rautujärvissä<br />
se toimii usein rautukannan harventajana.<br />
Hyvissä rautujärvissä on myös kookkaita mateita,<br />
jotka syödessään sopivasti raudun poikasia turvaavat<br />
sen, että rautukanta ei pääse kasvamaan<br />
liian isoksi. Made on talvella aktiivinen ja sille kelpaa<br />
ravinnoksi lähes kaikki mikä suuhun sopii.<br />
Madetta ei ole arvostettu ylimmäisessä Lapissa<br />
ruoka- tai saaliskalana. Monen innokkaan raudun<br />
pilkkijän ilo muuttuu usein pettymykseen,<br />
kun pilkkiin on iskenyt raudun sijaan nälkäinen<br />
made.<br />
6.3.9 Muut kalalajit<br />
Piikkikaloihin kuuluvia kolmi- ja kymmenpiikkejä<br />
tavataan koko Paistunturi–Kevo-alueelta. Kummatkin<br />
ovat petokalojen haluttua ravintoa. Kolmipiikkiä<br />
tavataan eniten jokivesistöissä. Kymmenpiikki<br />
on harvalukuisempi ja sitä tavataan<br />
tunturijärvissä.<br />
Paistunturin vesistöjen ainoa särkikaloihin<br />
kuuluva kala on mutu. Se liikkuu pikkuparvissa<br />
ja on jokseenkin tavallinen sekä järvissä että jokivesistöissä.<br />
Mudun, kuten piikkikalojenkin, koko<br />
jää normaalisti alle kymmeneen senttiin.<br />
81
Change language