a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

Stohposaiguoika (SA 1963) Koski Kiellajoen alajuoksulla. Määriteosaselitys: ks. Stohposaičohkka, guoika
= koski. 10 I15: 1160
Stuorra Áibmejohvárri (AA/SA 1998) Vaara Utsjoen kirkonkylältä 3 km länteen. Määriteosaselitys:
ks. Stuorrafális, áibme = yhdysosamuoto sanasta áibmi = äimä, joh = yhdysosalyhentymä sanasta johka
= joki, várri = vaara. Nimiperhe: ks. Äimäjoki – Áibmejohka. 3 J2: 1161
Stuorra Bálddotjávri (AA/SA 1998) Järvi Kenesjärven eteläpäästä 2 km lounaaseen. Määriteosaselitys:
ks. Stuorrafális, bálddot = johdos sanasta bálda = vieri (KSVK 52, s. 296), jávri = järvi. Primäärinimi,
jonka nimiperheeseen kuuluvat Geavumuš Bálddotjávri, Bálddotjohka ja Vuolimuš Bálddotjávri. 4 K7: 1162
Stuorra Biesvárri (3913 1) Vaara Karigasniemen Ailikkaalta 7 km pohjoiseen. Määriteosaselitys: ks.
Stuorrafális, bies = tuntematon sana, várri = vaara. Nimiperhe: ks. Biesjávrrit. 6 C11: 1163
Stuorrabohki (AA/SA 1998) Kapeikko Gaskačohkka- ja Urračohkka-kukkuloiden välissä. Määriteosaselitys:
ks. Stuorrafális, bohki = kapeikko vaarojen välissä. 2 D6: 1164
Stuorračohkka (AL 2002) Kukkula Ylä-Jalve-talosta 0,8 km etelään. Määriteosaselitys: ks. Stuorrafális,
čohkka = huippu (laki). 1 G1: 1165
Stuorrafális (3913 2) Tunturi Vuogojávri-järven eteläpuolella. Pohjoissaamea, stuorra = attribuuttimuoto
sanasta stuoris = suuri, fális = valas. Tunturi kuuluu tunturiryhmään, jonka yhteisnimitys on Fállát =
valaat. Ryhmän kaksi muuta tunturia ovat Skierrefális ja Fáldufális. Nimiperhe: ks. Fállát. 7 J10: 1166
Stuorrageađggegielas (AA/SA 1998) Selänne Erttetvárri-vaarasta 5 km länsi-luoteeseen. Määriteosaselitys:
ks. Stuorrafális, geađgge = genetiivimuoto sanasta geađgi = kivi > kiven, gielas = pitkä ja kapea
selänne. 3 G4: 1167
Stuorragurra (3911 2) Kuru Rovisuvannon kohdalla. Määriteosaselitys: ks. Stuorrafális, gurra = kuru.
5 B12: 1168
Stuorrajávri (3913 1) Luomusjärvistä suurempi. Määriteosaselitys: ks. Stuorrafális, jávri = järvi.
6 E12: 1169
Stuorra Mávnna (AA/SA 1998) Duottar-Mávnna-tunturin luoteispuolella oleva tunturi. Määriteosaselitys:
ks. Stuorrafális, Mávnna = Maunu. Tunturi kuuluu kolmen tunturin ryhmään joiden perusosana
esiintyy Mávnna. Ryhmää voitaneen siten pitää nimiperheenä. Ryhmän muut tunturit ovat Duottar-Mávnna
ja Jorba-Mávnna ~ Skadjávár-Mávnna. 2 D7: 1170
Stuorraroadjá (3913 2) Tunturi Fiellogahjohka- ja Gamajohka-jokien välissä. Määriteosaselitys: ks. Stuorrafális,
roadjá = tuntematon sana. Tunturi kuuluu tunturiryhmään, jonka nimien perusosana esiintyy
roadjá. Ryhmään kuuluvat Bođosroadjá, Ulloroadjá ja Uhcaroadjá. 7 G9: 1171
Stuorrarohtu (IL 1995) Lehto Vuogojávri-järven rannalla. Määriteosaselitys: ks. Stuorrafális, rohtu = lehto
(ruto). 7 J9: 1172
Stuorrâpecnjargâ (IV 2003) Niemi Aksujärven itärannalla Aksujoen luusuasta 0,7 km länsi-lounaaseen.
Inarinsaamea; stuorrâ = attribuuttimuoto sanasta styeres = suuri, pec = yhdysosalyhentymä sanasta peeci
= mänty, njargâ = niemi. 10 J17: 1172A
243