a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Riekonmetsästyksen alettua syyskuussa, osa<br />
Karigasniemi–Utsjoki-tien sekä Utsjoen varrella<br />
olevista poroista pakenee metsästyksessä apuna<br />
käytettäviä koiria Kevon luonnonpuiston alueelle.<br />
Tämä aiheuttaa Kevon luonnonpuiston laitumille<br />
normaalia suurempaa kulutusta. Lisäksi hirvenmetsästyksessä<br />
käytettävät koirat aiheuttavat<br />
syyskuun viimeisen lauantain ja joulukuun 15.<br />
päivän välisenä aikana porojen siirtymistä Angeli–Karigasniemi-tien<br />
varren (Muotkatunturin<br />
erämaa-alue) tärkeiltä alkutalven alueilta itää kohti<br />
(kuva 11) (A. P. Valle, henk.koht. tiedonanto<br />
12.6.2006).<br />
Paistunturin paliskunnan poronomistajat asuvat<br />
Utsjoella, Karigasniemellä ja niiden välisen<br />
maantien varrella, Kaamasen ja Karigasniemen<br />
välisen maantien varrella sekä Kaamasen ja Utsjoen<br />
välisen valtatien varrella (kuva 11).<br />
9.2.2 Muddusjärven paliskunta<br />
Muddusjärven paliskunnan kokonaispinta-ala<br />
on 182 700 hehtaaria. Paliskunnan laidunalueista<br />
noin 17 000 hehtaaria eli 9 % sijaitsee Paistuntunturin<br />
erämaa-alueen kaakkoisosassa.<br />
Keväällä puolet poroista vasotetaan aidassa<br />
ja toinen puoli vasoo vapaana. Alkukesästä<br />
porot kulkevat Iijärven seudulle ja siitä pohjoiseen,<br />
jolloin laidunaita suljetaan. Porot liikkuvat<br />
vapaasti kesälaitumella. Syksyllä porot kerätään<br />
pääerotuspaikalle, Siuttajoen erotusaidalle, ja vasat<br />
merkitään erotuksen yhteydessä. Erotusten<br />
jälkeen porot päästetään paliskunnan eteläosaan<br />
talvilaitumilleen. Talvi- ja kesälaitumen välillä on<br />
aita. Talvella poroja laidunnetaan paimentaen.<br />
Tammi-helmikuussa pidetään pohjaerotukset,<br />
joista tokkakunnat ottavat porot omille alueille<br />
paimennukseen. Tokat pyritään viemään joka<br />
talvi eri alueelle laidunnukseen. Poroja paimennetaan<br />
useassa tokassa ja ruokitaan lisärehulla paimennuksen<br />
helpottamiseksi. Paimennus jatkuu<br />
huhtikuuhun asti.<br />
Muddusjärven paliskunnan Paistunturin puoleinen<br />
alue on porojen kesä- ja syyslaidunaluetta.<br />
Paliskunnan laidunkiertoaita kulkee Kaamasjoen,<br />
Kiellajoen ja Iijärven tienristeyksen välillä (P. Valle,<br />
henk.koht. tiedonanto 2004).<br />
9.2.3 Kaldoaivin paliskunta<br />
Kaldoaivin paliskunnan kokonaispinta-ala on<br />
233 500 ha. Paliskunnan läntisestä laidunalueesta<br />
noin 12 000 hehtaaria eli viitisen prosenttia sijaitsee<br />
Paistunturin erämaa-alueen itäosassa.<br />
Kesäisin porot ovat vapaana koko paliskunnan<br />
alueella. Porot merkitään syksyn ja alkutalven<br />
kuluessa, kesäerotuksia eli -merkityksiä ei enää<br />
järjestetä. Syksyllä porot kootaan Annivaaran<br />
syöttöaitaan, joka sijaitsee Skalluvaaran erotusaidan<br />
yhteydessä. Erotusten jälkeen porot viedään<br />
tokkakunnittain omille laidunalueilleen. Paliskunnassa<br />
ei ole laidunkiertoaitoja ja vaikka varsinaista<br />
laidunkiertoa ei ole, niin poroilla on oma luontainen<br />
laidunkiertonsa.<br />
9.2.4 Muotkatunturin paliskunta<br />
Muotkatunturin paliskunnan kokonaispinta-ala<br />
on 250 900 ha. Paliskunnan laidunalueista noin<br />
2 500 hehtaaria eli vajaa prosentti sijaitsee Paistunturin<br />
erämaa-alueen eteläosassa.<br />
Paliskunnan laitumet on jaettu kesä- ja talvilaidunalueisiin.<br />
Laidunalueet on erotettu toisistaan<br />
laidunkiertoaidalla. Aidan pohjoispuolella sijaitsevat<br />
kesälaidunalueet ja eteläpuolella talvilaidunalueet<br />
(Siekkinen 2002). Muotkatunturin paliskunnan<br />
Paistunturin erämaa-alueeseen sisältyvä osa kuuluu<br />
paliskunnan kesälaidunalueisiin (kuva 10).<br />
Paliskunnan poronhoitotyöt (etto, erotukset,<br />
aitatyöt, teurastus, myynti ym.) järjestää paliskunta.<br />
Kaikkien vuodenkierron työvaiheiden<br />
ajankohta ja toteutustavat riippuvat vallitsevista<br />
sää-, lumi-, kaivu- ja muista olosuhteista (Jääskö<br />
2001).<br />
Porot siirtyvät talvilaitumilta Peltojärven ympärille<br />
vasomaan, kun vasonta-alueet palveävät.<br />
Muotkatunturin paliskunnan vasojen merkintä<br />
pidetään heinäkuun aikana Porttikaltion aidassa.<br />
(Jääskö 2001). Varsinaiset erotukset aloitetaan<br />
Skadjavaaran erotusaidalla heti rykimän jälkeen.<br />
Erotus voidaan pitää myös Kaamasessa, jolloin<br />
porot kuljetetaan talvilaitumille ja Skadjavaaran<br />
teurastamoon autoilla (Jääskö 2001).<br />
111
Change language