a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
7.4 Luonnontilan seuranta ja<br />
tutkimus<br />
Elina Stolt<br />
7.4.1 <strong>Metsähallituksen</strong> seurannat<br />
<strong>Metsähallituksen</strong> tehtävänä on seurata hallinnoimiensa<br />
alueiden luonnossa tapahtuvia muutoksia<br />
sekä uhanalaisten ja harvinaisten kasvi- ja eläinlajien<br />
tilaa ja kantojen kehitystä. Yhteistyössä riistanhoitopiirin<br />
ja riistanhoitoyhdistysten kanssa<br />
pyritään turvaamaan kantojen säilyminen elinvoimaisena.<br />
Tavoitteiden toteuttamiseksi Metsähallitus<br />
laatii hoito- ja käyttösuunnitelmia, kouluttaa<br />
henkilöstöä, toimii sertifioidun ympäristö- ja laatujärjestelmän<br />
mukaisesti, ylläpitää uhanalaisten<br />
lajien rekistereitä, seuraa suurpetojen määrää sekä<br />
suorittaa riistakolmiolaskentoja ja valvontaa<br />
alueilla.<br />
<strong>Metsähallituksen</strong> koordinoimana seurataan<br />
maa- ja merikotkan kantojen kehitystä. Niiden<br />
pesistä ylläpidetään pesärekisteriä ja kotkanpesät<br />
tarkastetaan vuosittain.<br />
Myös naali ja kiljuhanhi ovat ympäristöministeriön<br />
Metsähallitukselle vastuuttamia lajeja,<br />
joita seurataan vuosittain. Naalipesistä pidetään<br />
pesärekisteriä ja Metsähallitus seuraa yhdessä naalityöryhmän<br />
kanssa naalin esiintymistä alueella.<br />
7.4.2 Kevon tutkimusasema<br />
Paistunturi–Kevo-alue on ollut tutkimuksellisesti<br />
laajan mielenkiinnon kohteena. Turun Yliopiston<br />
Lapin tutkimusasema Kevo sijaitsee alueen<br />
itäosassa Kevojärven rannalla ja siellä tutkitaan<br />
subarktisen alueen luontoa sekä ihmisen ja luonnon<br />
vuorovaikutusta. Tutkimuksessa yhdistyvät<br />
ekologia, ympäristötiede ja maantiede. Erilaiset<br />
mielenkiintoiset tutkimusprojektit ovat selvittäneet<br />
mm. metsänrajapuiden kasvua, lämpötilan<br />
kohoamisen vaikutuksia kenttäkerroksen kasvien<br />
menestymiseen, männyn siitepölyn kaukokulkeutumista,<br />
pönttölintujen ravinnonkäyttöä<br />
ja pesimämenestystä sekä maaperän sukkessiota<br />
subarktisissa oloissa. Muita laajoja tutkimusprojekteja<br />
ovat olleet mm. Inarin Lapin kasviston<br />
kartoitus, Kevon luonnonpuiston kasvillisuuden<br />
monimuotoisuuden analysointi ja ilmansaasteiden<br />
vaikutusten selvittäminen. Lisäksi tutkimusaseman<br />
toimesta on laadittu mm. Inarin Lapin<br />
eliöluettelo.<br />
Kevolla on useita seurantatutkimuksia: ilmanlaatumittaukset,<br />
pitkäaikaiset kasvi- ja eläintieteelliset<br />
seurannat, perhosten kannanvaihtelut,<br />
myyräseurannat, petolintujen kannanvaihtelut ja<br />
pesintämenestys, pöntössä pesivien varpuslintujen<br />
kannanvaihtelut, fenologiaseuranta ja siitepölyjen<br />
aerobiologinen seuranta.<br />
7.4.3 Kalavedet ja kalasto<br />
Kalakantojen ja ympäristön tilaa seurataan tekemällä<br />
koekalastuksia. Erityisen seurannan kohteena<br />
ovat tunturijärvet, joissa esiintyy rautua. Seurantaan<br />
kuuluu sellaisia vesiä, joissa on olemassa<br />
alkuperäisiä ja luonnontilaisia rautukantoja sekä<br />
vesiä, joihin on siirtoistutettu rautuja luonnonvesistä.<br />
Kalavesien tilan parantamiseen kuuluvat<br />
hoitokalastukset, joita suoritetaan Luomusjärvien<br />
alueella. Hoitokalastusten yhteydessä seurataan<br />
kalalajien välisiä suhteita ja niiden muuttumista.<br />
Vedenlaatua seurataan ottamalla vesinäytteitä sekä<br />
tekemällä tarvittaessa happi- ja happamuusmittauksia.<br />
Suurin uhka luontaisille kalakannoille on liiallinen<br />
kalastus tai liian tehokkaiden pyydysten<br />
käyttö. Kalastusta säädellään pyydysmäärillä sekä<br />
pyydysten käyttöä ja kalastusaikoja koskevilla<br />
päätöksillä. Kalastusta ja kalastussääntöjen noudattamista<br />
seurataan luontovalvonnan ja muun<br />
kenttätyön yhteydessä. Rautu- ja lohivesien kalastusta<br />
seurataan erityisesti kalojen kutuaikoina,<br />
jolloin ne ovat helpommin kalastettavissa.<br />
7.4.4 Laiduntutkimus<br />
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tutkinut<br />
alueen kalaston lisäksi porolaitumien tilaa. Tutkimuksia<br />
laidunnuksen vaikutuksista jäkäliköihin ja<br />
mäntymetsiin on runsaasti, mutta porojen laidunnuksen<br />
vaikutuksia tunturikoivikoihin on alettu<br />
tutkia vasta 1990-luvulla.<br />
Poron laidunnuksen vaikutusta tunturikoivikoiden<br />
rakenteeseen on tutkittu 1990-luvun alussa<br />
Utsjoella ja Sallassa (Helle ym. 1998). Utsjoen<br />
tutkimuskohteet sijaitsivat Kaldoaivin erämaaalueella<br />
ja Skallovaaran poroerotusaidan läheisyydessä<br />
(Helle ym. 1998 ja Stolt 2004).<br />
Laiduntutkimuksia on tehty useita, mm. Poronhoitoalueen<br />
pohjoisosan porolaidunten inventointitutkimus<br />
(Kumpula ym. 1996), Suomen<br />
poronhoitoalueen talvilaidunvarat (Kumpula ym.<br />
91
Change language