a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
lyssä merkittävämpi kuin päästäisten. Päästäisten<br />
sykli ei ilmeisesti ole yhtä voimakas kuin myyrillä<br />
ja lisäksi päästäinen on petojen ravintona myyriä<br />
huonompaa jonkin asteisen myrkkyvaikutuksen<br />
takia.<br />
Paistunturin alueella tavattavista päästäislajeista<br />
metsä- ja idänpäästäinen ovat yleisiä sekä<br />
vaivais- ja vesipäästäinen vähälukuisia.<br />
Lepakot<br />
Kevojokilaaksossa on havaittu lepakko ainakin<br />
kolmesti viimeisen kymmenen vuoden aikana.<br />
Laji on todennäköisimmin ollut pohjanlepakko,<br />
joka on sopeutunut lepakoista parhaiten pohjoisiin<br />
olosuhteisiin. Pohjanlepakkoa on tavattu<br />
Ruijassa asti ja siitä on havaintoja myös tunturialueilta<br />
yli tuhannen metrin korkeudesta. Se<br />
talvehtii horroksessa kivilouhikoissa, keloissa tai<br />
vanhoissa rakennuksissa, joita kaikkia löytyy Kevon<br />
suunnalta.<br />
Myyrät<br />
Paistunturin alueella yleisiä myyrälajeja ovat punamyyrä,<br />
harmaakuvemyyrä, peltomyyrä ja lapinmyyrä.<br />
Niiden kannat vaihtelevat yleensä noin<br />
neljän vuoden jaksoissa siten, että useimpien lajien<br />
huiput sattuvat samanaikaisesti. Viimeisten<br />
15 vuoden aikana syklien samanaikaisuudessa ja<br />
voimakkuudessa on kuitenkin ollut heittoja. Syitä<br />
tähän ei varmuudella tiedetä.<br />
Tunturisopuli on huippuvuosien välillä lähes<br />
kadoksissa, mutta ilmeisesti Paistunturillakin on<br />
myös hiljaisina vuosina olemassa pieni sopulikanta<br />
sopivissa lumenviipymäpaikoissa. Sopulien todella<br />
suurien esiintymähuippujen välinä pidetään<br />
noin 30 vuotta. Viimeisin suuri huippu ja koko<br />
Lapin läpi ulottuva vaellus oli 1970-luvun alkuvuosina.<br />
Paistunturin alueella tavataan myös suurikokoista<br />
vesimyyrää, mutta se on vähälukuinen.<br />
Piisami ja majava<br />
Myyrien sukulainen piisami on levittäytynyt viime<br />
vuosikymmeninä pohjoista kohti. Se on tavattu<br />
ainakin Utsjokivarressa Kevonsuussa ja Mieraslompolassa<br />
sekä Tenolla Paistunturin erämaan<br />
koillispuolella. Piisamin leviäminen Paistunturi–Kevo-alueelle<br />
voi tapahtua helposti niitä si-<br />
66<br />
vujokia myöten, jotka muodostavat välillä laajoja<br />
suvantoja ja järviä.<br />
Myös majavasta on havainto 1980-luvulta Kevojokisuusta.<br />
Kyseinen yksilö oli luultavasti peräisin<br />
Norjan puolelta. Siitä, oliko se kanadanmajava<br />
vai euroopanmajava, ei ole tietoa. Muualla Lapissa<br />
tavatut majavat ovat olleet kanadanmajavia.<br />
Orava<br />
Oravan levinneisyys on paljolti sidottu havumetsiin,<br />
joten koivikkoalueilla se esiintyy vain tilapäisesti,<br />
soilla ja avotunturilla ei lainkaan. Näin<br />
ollen oravaa tavataan vain alueen eteläosissa ja<br />
joissakin jokilaaksoissa. Kevojokilaaksosta on<br />
kirjattu muutamia havaintoja biologisen aseman<br />
havaintokirjaan.<br />
Metsäjänis<br />
Jänis on yleinen ja sitä tavataan kaikkialla alueella,<br />
vaikkakaan ei kovin runsaslukuisena. Vuotuiset<br />
vaihtelut voivat olla suuret. Jäniksellä on suuri<br />
merkitys esimerkiksi maakotkan ja ilveksen ravintona.<br />
Suurpedot<br />
Kaikki suurpetomme esiintyvät Paistunturi–Kevo-alueella,<br />
vaikkakaan eivät säännöllisesti. Karhu<br />
on harvinainen tai enemmän tilapäinen vierailija<br />
koivuvyöhykkeellä, mutta yleisempi mäntyalueella.<br />
Viime vuosina karhua on tavattu mm.<br />
Kaamasjoen pohjoispuolella, Karigasniemen<br />
Ailikkaalla, Cuoggájoella ja Kevojoen laaksossa.<br />
Onpa näköhavainto karhusta avotunturistakin<br />
Loktajärven länsipuolelta.<br />
Ilveshavaintojen lisääntyminen merkinnee lajin<br />
leviämistä ja runsastumista myös Paistunturi–<br />
Kevo-alueella. Ilveksen suosimia esiintymäalueita<br />
ovat jokilaaksot ja niitä reunustavat koivikko- ja<br />
louhikkorinteet. Kevon laaksosta tehdään ilveshavaintoja<br />
lähes vuosittain.<br />
Susi on Paistunturin alueella ilmeisesti vain<br />
tilapäinen läpikulkija tai vierailija. Viime vuosilta<br />
sudesta on muutamia havaintoja lähinnä alueen<br />
eteläosista. Muotkatunturin erämaasta ja Norjan<br />
puolelta on enemmän havaintoja ja eläimet liikkuvat<br />
sieltä myös Paistunturin puolelle.<br />
Ahma on suurpedoista yleisin ja sen kanta on<br />
pysyvä, vaikkakin vähälukuinen. Ahma esiintyy
Change language