a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

A
Ahvenjärvi – Vuoskkojávri (3824 2) Järvi Kesäkotajärvien kaakkoispuolella. Suora suomennos pohjoissaamesta.
10 I16: 1
Ailikas – Áilegas (AA/SA 1998) Tunturi Karigasniemen kylästä 6 km itä-koilliseen. Korkein ja eteläisin
Áilegas-tuntureista (619,8 m/mpy.) Mukaelmasuomennos pohjoissaamesta; áilegas = pyhä. Terho
Itkonen kirjoittaa (KSVK 52 s. 293):
”Ailigas, yksi kolmesta samannimisestä Utsjoen tunturista, jotka kansanperinne tuntee ”pyhinä vaaroina”,
”porojumalina”.
Kaksi muuta Áilegas-tunturia ovat Tenon varrella Nuvvuksessa ja Utsjoen kylän itäpuolella. Primäärinimi,
jonka nimiperheeseen kuuluvat Ailikasjänkä – Áilegasjeaggi ja Áilegasroavvi. 6 C12: 2
Ailikas – Áilegas (AA/SA 1998) Tunturi Utsjoen kylän itäpuolella. Matalin ja pohjoisin kolmesta
Utsjoen kunnassa sijaitsevasta Áilegas-tunturista (342 m/mpy.) Nimiselitys: ks. ylempi Ailikas – Áilegas.
4 K2: 3
Ailikasjänkä – Áilegasjeaggi (3913 1) Suo Karigasnimen Ailikkaan ja Bassečohkka-vaaran välissä.
Mukaelmasuomennos pohjoissaamesta. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Ailikas – Áilegas.
6 C13: 4, 6 C12: 4
Ailikaskaava (AA/SA 1998) Talo Tenon itärannalla Nuvvuksen kylässä. Mukaelmasuomennos pohjoissaamesta.
Nimiperhe: ks. Nuvvuksen Áilegas. 2 E4: 5
Aittijoki – Áitejohka (AA/SA 1998) Kylä Tenon varrella Karigasniemeltä noin 50 km Utsjoen suuntaan.
Mukaelmasuomennos pohjoissaamesta; áite = yhdysosamuoto sanasta áiti = aitta, varasto. Nimiperhe:
ks. Áitejohka. 2 C6: 6
Aksujoki – Ákšujuuhâ ~ Evšjuuhâ – Ákšojárjohka (3824 2) Aksujärvestä Kaamasjokeen laskeva
joki. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Aksujärvi – Ákšujävri ~ Evšjävri – Ákšojávri, sekä alenevassa
polvessa Ákšujuvnjälmi, evš = aksujärveläisten murrelyhentymä sanasta ákšu = kirves, jár = yhdysosalyhentymä
sanasta jávri = järvi, johka = joki. 10 J17: 7
Aksujärvi – Ákšujävri ~ Evšjävri – Ákšojávri (3824 2) Suurehko järvi Karigasniementien ja Kaamasjoen
välissä. Mukaelmasuomennos inarinsaamesta tai pohjoissaamesta; ákšu ~ ákšo = kirves. Primäärinimi,
jonka nimiperheeseen kuuluvat Aksujoki – Ákšujuuhâ ~ Evšjuuhâ – Ákšojárjohka ja Aksuvaara
– Ákšuvääri ~ Evšvääri – Ákšovárri. Järvessä on noin 40 nuotta-apajaa (IV 2003). 10 J17: 8
Aksuvaara – Ákšuvääri ~ Evšvääri – Ákšovárri (3824 2) Vaara Aksujärven ja Kaamasjoen välissä.
Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Aksujärvi – Ákšujävri ~ Evšjävri – Ákšojávri ja Aksuvaaranjänkä.
10 J17: 9
Aksuvaaranjänkä – Ákšuvärjeggi ~ Evšvärjeggi – Ákšovárjeaggi (IV 2003) Suo Aksuvaaran
pohjoispuolella. Määriteosaselitys: ks. Aksujärvi. Nimiperhe: ks. Aksuvaara – Ákšuvääri ~ Evšvääri
– Ákšovárri. 10 J16: 10
Akujoki – Áhkojohka (3913 1) Paistuntureilta Tenoon laskeva joki. Mukaelmasuomennos Pohjoissaamesta;
áhko = genetiivimuoto sanasta áhkku = isoäiti ~ mummi ~ vanhahko nainen. Nimiperheeseen
kuuluvat Akujärvi – Áhkojávri, Akukoski – Áhguoika, Áhkojohgárggu, Áhkojohguolbba, Áhkojohmohkki,
Áhkojohnjunni, Áhkovađđa, Áhkovárri ja Uhc-Áhkovárri. 6 C10: 11, 6 E9: 11
149