a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Valtaosan Ylä-Lapissa metsästetystä riekkosaaliista<br />
metsästivät odotetusti paikalliset ansiometsästäjät<br />
loppuosan jakautuessa melko tasan paikallisten<br />
virkistysmetsästäjien ja lupametsästäjien<br />
kesken. Paistunturin erämaa-alueelta pyydettiin<br />
metsästyskaudella 2001–2002 noin 7 800 riekkoa.<br />
Riekkokanta oli elokuussa 2001 suoritettujen kolmiolaskentojen<br />
mukaan puolestaan noin 20 200<br />
riekkoa. Edellä esitettyjen lukujen perusteella<br />
Paistunturin erämaa-alueen riekkokannan metsästysverotus<br />
oli metsästyskaudella 2001–2002<br />
noin 40 % syksyisestä kannasta. Tämä on varsin<br />
suuri luku, vaikka tutkijat sekä kotimaassa että<br />
ulkomailla arvelevatkin riekon kestävän muita<br />
kanalintuja korkeamman metsästysverotuksen.<br />
Paistunturin korkea verotusprosentti johtunee<br />
epätarkasta kannanarviosta. Riistakolmiolaskentojen<br />
tulosten luotettavuus kärsii siitä, että alueella<br />
on liian vähän kolmioita. Kolmiomenetelmä ei<br />
myöskään ole täysin sopiva tapa tunturialueilla<br />
elävien riekkokantojen arviointiin. Näyttääkin<br />
siltä, että kolmiolaskennat kertovat Paistunturin<br />
erämaa-alueella ainoastaan riekkokannan kehityssuunnan.<br />
Tätä näkemystä tukevat seuraavien<br />
syksyjen kolmiolaskentatulokset sekä maastossa<br />
tehdyt havainnot. Molempien mukaan riekkokanta<br />
on noussut muutamana metsästyskautta<br />
2001–2002 seuranneena vuotena, vaikka metsästysverotus<br />
on lukujen valossa ollut suurta.<br />
Lähteet<br />
Eläinsuojelulaki 4.4.1996/247.<br />
Euroopan yhteisön neuvoston direktiivi (lintudirektiivi)<br />
(79/409/ETY).<br />
Gröndahl, K. 2004: Riekonmetsästyksen ekologinen<br />
ja sosiaalinen kestävyys sekä metsästyksen<br />
ohjaus Ylä-Lapissa metsästyskaudella<br />
2001–2002. – Opinnäytetyö, Rovaniemen<br />
ammattikorkeakoulu, luonnonvara- ja ympäristöala,<br />
Rovaniemi. 103 s. + 14 liitettä.<br />
Hallituksen esitys Eduskunnalle metsästyslaiksi<br />
ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE<br />
300/1992).<br />
Key concepts of article 7(4) of directive 79/409/<br />
EEC. Period of reproduction and prenuptial<br />
migration of Annex II bird species on<br />
the EU. – . Viitattu 2.9.2004.<br />
Kuittinen, J. 2003: Karhun metsästys EU-säännöillä.<br />
– .<br />
Viitattu<br />
16.9.2005.<br />
Lindén, H. (toim.) 2002: Metsäkanalintututki<br />
muksia: Metsäkanalintukannat. – Riista- ja<br />
kalatalouden tutkimuslaitos & Metsästäjäin<br />
Keskusjärjestö, Helsinki. 40 s.<br />
Luonnonsuojelulaki 20.12.1996/1096.<br />
Maa- ja metsätalousministeriö 2005: – .<br />
Viitattu<br />
19.1.2005.<br />
Metsähallitus 1991: Kevon luonnonpuiston runkosuunnitelma.<br />
– SU4: 115. <strong>Metsähallituksen</strong><br />
arkisto, Vantaa. 36 s. karttaliitteet.<br />
— 1994: Kevon luonnonpuiston järjestyssääntö.<br />
– Määräys 18.2.1994. Dnro 2085/600/93,<br />
<strong>Metsähallituksen</strong> arkisto, Vantaa.<br />
Metsästysasetus (666/1993).<br />
Metsästyslaki (615/1993).<br />
Metsästäjäin keskusjärjestö 2005: Pyyntilupahallinto.<br />
– . Viitattu<br />
16.09.2005.<br />
Niemelä, E. (toim.) 2000: Metsästäjän opas:<br />
Metsästys- ja aselainsäädäntö. 12 p. –<br />
Metsästäjäin keskusjärjestö, Helsinki. 116 s.<br />
129
Change language