a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

Sieiddegeađgi (3913 1) Palvoskivi Sieiddejohka-joen pohjoispuolella. Pohjoissaamea; sieidde = genetiivimuoto
sanasta sieidi = seita, geađgi = kivi. Samuli Paulaharju kertoo v. 1933 kirjassaan Seitoja ja
seidan palvontaa s. 30–31:
”Kivi on harmaa, 2 m korkea, pohja-alan mitoiltaan 5 x 3,5 m. Joen puoleisen laidan alaosassa on iso, miltei
miehen mentävä holvikopero, josta menee kiven sisään monta syvää lokeroa, uhrikoloa. Rahoja on ennen pantu
uhrikoloihin, peuransarvia oli ennen paljon kiven ympärillä. Vieläkin on kiven luona sarvenkappaleita, ja
maassa on vanhoja tulisijoja. Sanotaan ennen olleen aidan kiven ympärillä.”
Primäärinimi, jonka nimiperheeseen kuuluvat Sieiddenjunnásat (Deanumuš Sieiddenjunis, Gaskkamuš Sieiddenjunis
ja Doppemuš Sieiddenjunis), Seitala – Sieidal, Seitaoja – Sieiddeája, Sieiddeája, Sieiddeávži, Sieiddejávrrit
(Bajit Sieiddejávri ja Vuolit Sieiddejávri), Sieiddejárbálggis, Sieiddejohka ja Sieiddenjunni. 6 C8: 1082
Sieiddejárbálggis (KV 1993) Polku, joka lähtee Sieiddeája-ojan pohjoispuolelta, ylittää Sieiddejohka-joen
ja ohitettuaan Sieiddegeađgi-kiven haaraantuu kahdeksi poluksi, joista Bajit Sieiddejávri-järvelle menevä
polku ylittää Sieiddenjunni-nenäkkeen ja Vuolit Sieiddejávri-järvelle menevä polku ohittaa kyseisen nenäkkeen
sen eteläpuolelta. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Sieiddegeađgi, jár = yhdysosalyhentymä
sanasta jávri = järvi, bálggis = polku. 6 C8: 1082A
Sieiddejávrrit (3913 1) Kaksi järveä Čulloveijohka-joen pohjoisimmasta mutkasta 1,5 km luoteeseen
(Bajit Sieiddejávri ja Vuolit Sieiddejávri). Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks Sieiddegeađgi, jávrrit = monikkomuoto
sanasta jávri = järvi > järvet. 6 C8: 1083
Sieiddejohka (3913 1) Bajit Sieiddejávri -järvestä Vuolit Sieiddejávri -järven kautta Tenoon laskeva joki.
Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Sieiddegeađgi, johka = joki. 6 C8: 1084
Sieiddenjunnásat (AA/SA 1998) Kolme nenäkettä, Deanumuš Sieiddenjunis, Gaskkamuš Sieiddenjunis
ja Doppemuš Sieiddenjunis Nuorpiniemestä 4–8 km itään. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks Sieiddegeađgi,
njunnásat = monikkomuoto sanasta njunis = vaaran tai tunturin nenäke > nenäkkeet. 2 C7: 1085
Sieiddenjunni (3913 1) Jyrkkä vaara Sieiddejávrrit-järvien ja Tenon välissä. Määriteosaselitys ja nimiperhe:
ks. Sieiddegeađgi, njunni = nokka. 6 C8: 1086
Sieidikeđgi ~ Epi-immeel – Eahpeipmil (TII 1963) Kivi Aksujärven länsirannalla. Inarinsaamea; sieidi
= seita, keđgi = kivi. Kristinuskon saatua alueen väestössä yliotteen, kiveä ryhdyttiin kutsumaan nimellä
Epi-immeel ~ Eahpeipmil = epäjumala, mutta vielä 1900-luvun puolellakin kivellä on nähty kalanperkeitä,
joten sille lienee uhrattu leikillään tai tosissaan. Seidalle lausuttava loitsu kuului seuraavasti:
”Jumalani, jumalani, jos liikahdat niin taimenta sinulle toimitan”.
Seidan liikahtaminen toimi merkkinä tulevasta hyvästä saaliista, josta oli sitten seidallekin jotain annettavaa
(IV 2003). 10 J17: 1087
Sierrâmjävri (3824 2) Järvi Karhujärven talon lounaispuolella. Inarinsaamea; sierrâm = aktiomuoto
várbistä sierrâđ = leikkiä > leikkimä, jävri = järvi. 10 J18: 1087A
Siikajoenjängät (3824 2) Siikajoen länsipuoliset suot. 10 J15: 1088
Siikajoki – Šapšjuuhâ – Čuovžajohka (3824 2) Siikajärvestä Kaamasjokeen laskeva joki. Suora
suomennos ja pohjoissaamennos inarinsaamesta. Nimiperhe: ks. Siikajärvi – Šapšjävri – Čuovžajávri ~
Šakšajávri. 10 J14: 1089, 10 J15: 1089
Siikalompolo – Šapšluobâl – Čuovžaluoppal (3824 2, JUM) Järvimäinen laajentuma Siikajoessa.
Suora suomennos ja pohjoissaamennos inarinsaamesta. Nimiperhe: ks. Siikajärvi – Šapšjävri – Čuovžajávri
~ Šakšajávri. 10 J14: 1090
237