a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Gáranasjávri ~ Gáranasčuohkanjávri (AA/SA 1998, IL.1995) Pienehkö järvi keskellä Cuokkaskáidi-kaitaa.<br />
Pohjoissaamea; gáranas = korppi, čuohkan = aktiomuoto verbistä čuohkat = latkia, jávri = järvi.<br />
Primäärinimi, jonka nimiperheeseen kuuluu Gáranasjohka. 8 K10: 339<br />
Gáranasjohka (AA/SA 1998) Cuokkaskáidi-kaidan Gáranasjávri-järvestä Gievganláttu-lampeen laskeva<br />
joki. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Gáranasjávri, johka = joki. 8 K – L10: 340<br />
Gárdája (3913 2, IL.1995) Fállát-tuntureiden eteläpuolelta Sávzajávri-järveen laskeva oja. Pohjoissaamea;<br />
gárd = yhdysosalyhentymä sanasta gárdi = aitaus ~ kaarre, ája = oja. Ojan länsipuolella on vanha<br />
kaarre ja itäpuolella kaksi kaarretta. 7 I11: 341<br />
Gárdečielgi (IL 1995) Selänne Cuoggásisjávrrit-järvien itäpuolella. Pohjoissaamea; gárde = yhdysosalyhentymä<br />
sanasta gárdi = aitaus, čielgi = selkä. Poromiehet ovat pystyttäneet selänteeseen 1980-luvulla<br />
merkintäaidan. 8 K11: 342<br />
Gárdečopma (3913 2) Kukkula Gompunčohkka-tunturin itäpuolella. Määriteosaselitys: ks. Gárdečielgi,<br />
čopma = kukkula. Kukkulan laella on erotusaita. 7 H11: 343<br />
Gárdejohka (AA/SA 1998) Etelästä Nilijokeen kilometri ennen sen yhtymistä Tenoon laskeva joki.<br />
Määriteosaselitys: ks. Gárdečielgi, johka = joki. 2 D5: 344<br />
Gávccespáillitája (AA/SA 1998) Nuvvosváráš-vaaran koillispuolta Nuvvosjohka-jokeen laskeva oja.<br />
Pohjoissaamea, gávcce = yhdysosamuoto sanasta gávcci = kahdeksan, spáillit = pailakka (opettamaton,<br />
edellisvuonna kuohittu poro), ája = oja. 2 F4: 345<br />
Gávnnastaddancahca (AA/SA 1998) Sola Námmájohka-joen yläjuoksun pohjoispuolella. Pohjoissaamea;<br />
gávnnastaddan = aktiomuoto verbistä gávnnastaddat = naurahdella, cahca = vedenjakaja, sola. Irma<br />
Laitin mukaan taustalla saattaisi olla verbi gávnnadit = kohdata. 3 J3: 346<br />
Gearddosjávri (3913 1) Järvi Luomusjärvien eteläpuolella. Pohjoissaamea; gearddos = yhdysosamuoto<br />
sanasta gearddus, jota käytetään vain paikannimissä ilmaisemaan mm. veden kiertoa eli ”kertaamista”;<br />
vrt. geardut = kertoa, kerrata (SA 2002), jávri = järvi. 6 D13: 347<br />
Gearddosjávri (AA/SA 1998) Järvi Kenesjärven eteläpään eteläpuolella. Nimiselitys: ks. Gearddosjávri<br />
(ylin). Utsjoen koski tulvii joskus tähän lampeen aiheuttaen siinä veden kiertoa (SA 2002). 4 K7: 348<br />
Gearddosjávri (AA/SA 1998) Järvi Pikku Kevojärven koillispuolella tai saman järven länsipuolella.<br />
Nimiselitys: ks. Gearddosjávri (ylin). 3 J6: 349<br />
Geassesaibákti ~ Álesbákti ~ Yrjjebákti (KV 1993) Vaara Pihtioja-talon kohdalla Tenon rannalla.<br />
Pohjoissaamea; geasse = yhdysosamuoto sanasta geassi = kesä, sai = yhdysosalyhentymä sanasta sadji =<br />
paikka, bákti = pahta, Áles = mukaelma suomenkielisestä nimestä Aleksi (ks. Pihtioja), Yrjje = genetiivimukaelma<br />
nimestä Yrjö (Yrjö Hagelinin mukaan, ks. Pihtioja). 2 B7: 350<br />
Geatgielas (3913 1) Tunturi Luomusjärven ja Ruohtir-tunturin välissä. Nimiselitys: ks. Geatgiellasjohka.<br />
Primäärinimi, jonka nimiperheeseen kuuluvat Geatgiellasjohka ja Geatgiellasoaivi sekä Geatgiellasjeaggi (suo<br />
Geatgillasjohka-joen puolessa välissä) ja Geatgiellasnjárga (Geatgiellasjohka- ja Vuollašjohka-jokien muodostama<br />
niemi ennen niiden yhtymistä). Geatgiellasjeaggi ja Geatgiellasnjárga eivät esiinny omana numeronaan<br />
tässä luettelossa, koska ne on lisätty jälkikäteen. 6 E12: 351<br />
176