a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
3 Vesistöt<br />
Markku Seppänen ja Elina Stolt<br />
3.1 Johdanto<br />
Paistunturin erämaa-alueen ja Kevon luonnonpuiston<br />
kokonaispinta-ala on Ylä-Lapin luontokartoituksen<br />
(Sihvo 2002) mukaan yhteensä<br />
227 500 hehtaaria, josta vesistöjen osuus on 5 200<br />
hehtaaria eli noin 2,3 % alueen pinta-alasta. Kevon<br />
luonnonpuistossa on kolme yli 100 hehtaarin<br />
järveä: Stuorra Bálddotjávri, Vuogojávri ja Sávzajávri.<br />
Luonnonpuiston alueella on 11 vähintään<br />
10 hehtaarin (kuitenkin alle 100 ha) järveä ja noin<br />
850 vähintään hehtaarin suuruista järveä. Paistunturin<br />
erämaa-alueella on kaksi yli 100 hehtaarin<br />
järveä: Luomusjärvet. Erämaa-alueella on viitisenkymmentä<br />
vähintään 10 hehtaarin järveä ja<br />
noin 1 450 vähintään hehtaarin suuruista järveä.<br />
3.2 Vesistöaluejako<br />
Valuma-alueella tarkoitetaan vedenjakajan rajaamaa<br />
kokonaisuutta, jolta joki tai puro kerää<br />
kaiken sateen kautta tulevan vetensä. Suurista<br />
valuma-alueista voidaan käyttää nimitystä vesistöalue.<br />
Valuma-alueen järvet, lammet ja joet<br />
muodostavat vesistön (Puro-Tahvanainen 2002,<br />
www.ymparisto.fi).<br />
Utsjoen läntisen erämaan Paistunturi–Kevoalueen<br />
vedet kuuluvat pääosin Tenon päävesistöalueeseen.<br />
Utsjoen ja Inarin kunnan rajan tuntumassa<br />
osa erämaa-alueesta kuuluu Paatsjoen<br />
päävesistöalueeseen. Tenojoen vesistöalueella<br />
alueen vesistöt kuuluvat Tenojoen keskiosan valuma-alueeseen,<br />
Utsjoen alaosan valuma-alueeseen,<br />
Kevojoen valuma-alueeseen ja Utsjoen yläosan<br />
valuma-alueeseen. Paatsoen vesistöalueella alueen<br />
vesistöt kuuluvat Kaamasjoen yläosan valumaalueeseen<br />
ja Kaamasjoen keskiosan valuma-alueeseen.<br />
Nämä valuma-alueet jakaantuvat vielä<br />
pienempiin sivu-uomien muodostamiin alueisiin<br />
(kuva 8).<br />
3.3 Vesistöjen yleispiirteet<br />
Järvivesien vähäisyys, purojen ja pikkujokien runsaus<br />
ja syvät jokilaaksot ovat luonteenomaisia läntiselle<br />
tunturierämaalle. Rotkomaisin ja mahtavin<br />
jokilaaksoista on Kevon kanjoni, jonka pohjalla<br />
virtaava Kevojoki kasvaa rotkon yläpään pikkupuroista<br />
alaosaltaan paikoin isoksi virraksi. Joen<br />
kulkua rauhoittavat syvät jokijärvet ja lompolot.<br />
Koskialueet ovat vuolaita mutta matalia. Sateiden<br />
ja tulvien aikana, joita voi olla myös talvella, leppoisat<br />
ja matalat kosket muuttuvat ylikulkemattomiksi,<br />
vinhaa vauhtia kiitäviksi virroiksi.<br />
Teno on emovirta, joka on uurtanut syvän<br />
jokilaakson Pohjoiseen Jäämereen virratessaan.<br />
Matkaa Tenovuonosta ylävirtaan Karigasniemen<br />
alapuolelle, jossa joki jakaantuu Inari- ja Kaarasjoeksi,<br />
kertyy 25 peninkulmaa. Teno kerää vesiänsä<br />
200–500 metrin korkeuteen ylettyviltä ylämailta.<br />
Purot ja joet ovat ylhäällä tunturitasangolla<br />
virratessaan usein rauhallisia, joskus ne voivat<br />
jopa kadota kokonaan. Virtaavia vesiä, jotka Tenon<br />
törmälle päästyään hurjasti laukaten yhtyvät<br />
päävirtaan, on satoja. Kesällä kuivana aikana<br />
purojen juoksua tuskin huomaa, mutta sateet ja<br />
lumen sulaminen saavat nämä purot ja joet kasvamaan<br />
moninkertaisiksi.<br />
Järviä on hyvin vähän verrattuna Utsjoen itäiseen<br />
erämaahan. Seisovaa vettä on jäänyt sinne,<br />
missä maaston muoto sen mahdollistaa. Tämän<br />
vuoksi Paistunturin järvet ovat monimuotoisia.<br />
Joukkoon mahtuu matalia jänkäjärviä tai muuten<br />
tasaisella skaidilla sijaitsevia järviä (kuten Biesjávrrit,<br />
Sávdzajávrrit, Akujärvi, Várddoaijávri, Koivumukkajärvet)<br />
tai hietikkomailla sijaitsevat kauniit<br />
ja kristallinkirkkaat lähdepitoiset järvet. Epäilemättä<br />
alueen eteläosassa Kevon luonnonpuiston<br />
rajalla sijaitsevat Luomusjärvet ovat alueen<br />
helmi. Järvien välissä kulkeva hiekkaharju jakaa<br />
31
Change language