a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

Kuntsajärvi – Gunččájávri – Kunžáájävri (3913 2, JUM) Järvi Utsjoen ja Inarin kuntien rajalla. Mukaelmasuomennos
ja mukaelmainarinsaamenos pohjoissaamen nimestä, jonka määriteosan merkitys
ei ole tiedossa, vaikka se viittaakin pohjoissaamen sanaan gunžat = virtsata.
Niilo Valle arvelee viittauksen pitävän paikkansa, koska järvestä lähtevä joki on pienine lompoloineen
”virtsanoron” kokoinen verrattuna järven pituuteen (2 km) ja syvyyteen (NV 2003). Nimiperheeseen
kuuluvat Kuntsajoki – Gunžžájohka – Kunžáájuuhâ, Alempi Kuntsalompolo – Vuolit Gunžžáluoppal
– Vyeleeb Kunžááluobâl, Ylempi Kuntsalompolo – Bajit Gunžžáluoppal – Paajeeb Kunžááluobâl, Kuntsavaara
– Gunžžávárri – Kunžáávääri, Pikku Kuntsavaara – Uhca Gunžžáváráš – Uccâ Kunžááváárááš ja Jorba
Gunzzávárri. 7 J13: 626, 10 J14: 626
Kuntsavaara – Gunžžávárri – Kunžáávääri (3913 2, JUM) Vaara Kuntsajärven länsipuolella Utsjoen
ja Inarin kuntien rajan tuntumassa. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Kuntsajärvi – Gunččájávri
– Kunžáájävri. 7 I13: 627
Kuobžâváárááš (UP) Pieni vaara Koskelojoen itäpuolisen Karhujärven pohjoispuolella. Inarinsaamea;
kuobžâ = karhu, váárááš = deminutiivimuoto sanasta vääri = vaara > vaaranen. Nimiperhe: ks. Karhujärvi
– Kuobžâjävri (ylin). 11 K18: 628
Kuoppilasjärvi – Goahppelašjávri (AA/SA 1998) Tenoon laskevan Kuoppilasjoen lähdejärvi. Mukaelmasuomennos
pohjoissaamesta; goahppelaš = deminutiivin näköiseksi kulunut yhdysosa sanoista
goahppel + ávžže = ”koppelorotkon” (SA 2002). Nimiperhe: ks. Goahppelávži ja alenevassa polvessa
Goahppelašjávrreluoppal. 3 I3: 629
Kuoppilasjoki – Goahppelašjohka (AA/SA 1998) Kuoppilasjärvestä Tenoon laskeva joki. Mukaelmasuomennos
pohjoissaamesta. Määriteosaselitys: ks. Kuoppilasjärvi – Goahppelašjávri. Nimiperhe:
ks. Goahppelávži. 1 I1: 630, 3 I3: 630, 3 I2: 630
Kurjaluohtâ (UP) Lahti Aksujärven pohjoispäässä. Inarinsaamea; kurja = kurja, luohtâ = lahti.
10 J16: 631
Kutujärvi – Kođojävri (3842 1) Järvi Sudenjängän itälaidalla Utsjoen maantien länsipuolella. Suora
suomennos inarinsaamesta. Nimiperhe: ks. Kutuoja – Kođojuuhâ – Gođđuája. 11 L14: 632
Kutuniemi – Gođđunjárga (AA/SA 1998) Niemi Utsjoen vesistön Kevojärven pohjoisosan itärannalla.
Suora suomennos pohjoissaamesta. 4 K5: 633
Kutuoja – Kođojuuhâ – Gođđuája (3931 1, JUM, IL.1995) Lihavakalajärvistä Ulkujärven ja Kutujärven
kautta Säytsjärveen laskeva oja. Suora suomennos inarinsaamesta tai pohjoissaamesta. Primäärinimi,
jonka nimiperheeseen kuuluu Kutujärvi – Kođojävri. 8 L13: 634
Kylävaara – Sijdâvääri – Siidavárri (3842 1, IL.1995) Vaara Moosesvaaran koillispuolella. Suora
suomennos inarinsaamesta tai pohjoissaamesta. Sijdâ ~ siida viitannee tässä tapauksessa muinaisen
Inarin lapinkylän ja Tenon lapinkylän rajatraditioon, koska kyseisten siitojen raja kulki nimetyn vaaran
pohjoispuolelta. Siellä sijaitsee nykyäänkin inarinsaamen ja pohjoissaamen kieliraja. 11 K14: 635
Kähteeluohtâ (IV 2003) Lahti Aksujärven länsireunalla Talvitiejängän kohdalla. Inarinsaamea; kähtee
= kaakkuri = luohtâ = lahti. Lahdessa on nuotta-apaja. 10 J17: 635A
Köngäs (AA/SA 1998) Talo Tenon Yläkönkään Bajimušbihttá- ja Gaskkamušbihttá-koskien välissä. Nimiperhe:
ks. Yläköngäs – Badjegievŋŋis. 1 G1: 636
202