a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
omaisten ole ollut pakko inventoida aluetta. Tästä<br />
on kuitenkin seurannut se, että Utsjoen tunnetut<br />
muinaisjäännökset ovat sijainneet lähinnä teiden<br />
varsilla, josta ne on ollut helppo huomata (Kotivuori<br />
& Torvinen 1994).<br />
Utsjoella ovat inventoineet vapaaehtoisvoimin<br />
ja henkilökohtaisen apurahan turvin Ph.D. Tuija<br />
Rankama ja Ph.D. Jarmo Kankaanpää, jotka<br />
ovat löytäneet ja dokumentoineet joitakin kohteita<br />
myös Paistunturissa. Myös FM Hilkka Oksala<br />
ja konservaattori Aki Arponen ovat löytäneet ja<br />
dokumentoineet yksittäisiä muinaisjäännöksiä<br />
tunturialueelta. Joitakin Kevojoen kohteita on<br />
inventoinut Taisto Karjalainen Utsjokilaakson<br />
inventoinnin yhteydessä. Tämän lisäksi oik. kand.<br />
Oula Näkkäläjärvi on kartoittanut Karigasniemen<br />
lähettyvillä pyyntikuoppajärjestelmiä. Näiden inventointien<br />
raportit ovat Museoviraston arkeologian<br />
osaston ja kansatieteenosaston arkistoissa.<br />
Tuija Rankama on myös kirjoittanut inventoinnistaan<br />
artikkelin (Rankama 1991). Muutamat aktiiviset<br />
asukkaat ovat lisäksi ilmoittaneet löytämiään<br />
muinaisjäännöksiä inventoijille.<br />
8.2.3 Vuosien 1999–2006 kenttätyöt<br />
Ajatus Paistunturin arkeologisesta inventoinnista<br />
syntyi vuosien 1997–1998 aikana, kun alueella<br />
dokumentoitiin turvekotia ja kenttiä. Silloin<br />
löydettiin runsaasti muinaisjäännöksiä, joista<br />
viranomaisilla ei ollut aikaisempaa tietoa. Keväällä<br />
1999 Oulun yliopiston arkeologian oppiaine,<br />
Museoviraston arkeologian osasto ja Lapin<br />
maakuntamuseo myönsivät kahden kuukauden<br />
harjoittelurahan alueen inventointiin. Kesän 1999<br />
aikana alueella dokumentoitiin 84 muinaisjäännöstä,<br />
joista vain kahdeksan tunnettiin aikaisemmin<br />
(Valtonen 1999).<br />
Kesän 1999 aikana kävi selväksi, että Paistunturissa<br />
on runsaasti muinaisjäännöksiä, ja<br />
että inventointeja olisi syytä jatkaa. Myös ajatus<br />
tarkemmista tutkimuksista tuli ajankohtaiseksi.<br />
Niinpä kesällä 2000 alueella järjestettiin ensimmäiset<br />
arkeologiset kaivaukset (Valtonen 2000b).<br />
Kohteena oli purnukohde Gamajohka P 3, jossa<br />
tutkittiin kolme purnua Taarna Valtosen arkeologian<br />
opinnäytetyötä (Valtonen 2003a) varten. Samassa<br />
yhteydessä inventoitiin Gamajokilaaksoa ja<br />
sen lähiympäristöä (Valtonen 2000c). Kaivauksiin<br />
saatiin pieni apuraha Nordenskiöld Samfundet i<br />
Finland rf. -yhdistykseltä.<br />
96<br />
Vuosina 2001–2003 alueella on inventoitu<br />
muinaisjäännöksiä joka kesä pari kolme viikkoa<br />
(Valtonen 2001, 2002, 2003b). Tämän lisäksi<br />
vuonna 2002 alueella oli jälleen pienimuotoiset<br />
arkeologiset kaivaukset (Manninen 2002). Tällöin<br />
tutkittiin esihistoriallinen kvartsiniskentäkohde<br />
Leakšagoađejohka 3 Guivin autiotuvan läheisyydessä<br />
Mikael A. Mannisen arkeologian opinnäytetyötä<br />
(Manninen 2003) varten. Nämä kaivaukset<br />
ja inventoinnit ovat olleet omakustanteisia ja ne<br />
on toteutettu vapaaehtoisvoimin.<br />
Vuonna 2004 tutkittiin alueen länsiosassa sijaitseva<br />
kivikautinen kohde Mávdnaávži 2 Mikael<br />
A. Mannisen väitöskirjaprojektia varten. Kaivauksia<br />
ja jatkotutkimuksia varten saatiin rahoitusta<br />
Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahastolta.<br />
Kaivauksista ja niiden tutkimuksista on julkaistu<br />
kaksi artikkelia ja kolmas julkaistaneen pian<br />
(Manninen 2005, 2006a, painossa 1). Kaivauskertomus<br />
(Manninen 2004) löytyy Museoviraston<br />
arkeologian osaston arkistosta.<br />
Vuonna 2006 tehtiin Utsjoen kirkon takamaastossa<br />
sijaitsevalla kohteella Pâdjeseävtteg<br />
pienimuotoinen koekaivaus, jonka tarkoituksena<br />
oli selvittää tutkittavan kohteen ikä ja muinaisjäännöstyyppi<br />
sekä kartoittaa sen ympäristö.<br />
Myös tämän kaivauksen kaivauskertomus löytyy<br />
Museovirastolta (Manninen 2006b). Koekaivaus<br />
suoritettiin omalla kustannuksella.<br />
Vuosien 1999–2006 inventointien pääpaino<br />
on ollut Kevojoen länsipuoleisilla alueilla. Inventoinneissa<br />
on keskitytty tunturi- ja metsäraja-alueisiin.<br />
Teiden lähellä ja metsäisillä alueilla<br />
on inventoitu vain satunnaisesti. Inventoinnin intensiteetti<br />
on ollut erilainen eri osa-alueilla. Tämä<br />
tarkoittaa sitä, että inventointien perusteella ei saa<br />
täysin luotettavaa kuvaa koko Paistunturin alueen<br />
muinaisjäännöksistä, mutta ne ovat kuitenkin tällä<br />
hetkellä paras tarjolla oleva tietolähde alueen<br />
esihistoriasta. Vuosien 1999–2006 inventointien<br />
runsaat tulokset ovat havainnollisesti nähtävissä<br />
vertaamalla vanhaa ja uutta Pohjois-lapin kiinteät<br />
muinaisjäännökset -julkaisua (Kotivuori & Torvinen<br />
1994, Sarkkinen 2005).
Change language