01.09.2013 Views

a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

16 Paikannimistö<br />

Ilmari Mattus<br />

16.1 Johdanto<br />

Paistunturin erämaa-alueen ja Kevon luonnonpuiston<br />

paikannimistöt on koottu aakkoselliseen<br />

muotoon alueelta, jonka suuruus on noin<br />

3 000 km 2 . Sitä rajoittavat idässä Utsjoki–Kaamanen-maantie,<br />

lounaassa Kaamanen–Karigasniemi-maantie<br />

ja lännessä, sekä pohjoisessa Inarijoen<br />

alajuoksun itäranta ja Tenon itä- ja eteläranta.<br />

Joidenkin paikannimien hahmottamisen helpottamiseksi<br />

luetteloon on otettu mukaan muutamia<br />

olennaisia nimiä alueen ulkopuoleltakin.<br />

Numeroituja nimiä on yhteensä 1 440, joista<br />

paikannimien osuus on 1 370. Ne ovat luettelossa<br />

aakkos- ja numerojärjestyksessä siten, että niin<br />

saamen kuin suomenkin kirjainmerkit on otettu<br />

huomioon. Käytetty aakkostus poikkeaa seuraavilta<br />

kohdin suomalaisesta aakkosjärjestyksestä:<br />

a, á, â, b, c, č, d, đ, e… n, ŋ, o… s, š, t, ŧ, u… z,<br />

ž, ä, ö.<br />

Paikannimien määrä ei täsmää juoksevan numeroinnin<br />

kanssa, koska numerojärjestykseen<br />

siirtämisen jälkeen ilmaantui vielä muutamia<br />

paikannimiä lisää. Ne sijoitettiin aakkosellisesti<br />

oikeaan paikkaan, mutta jo varatulle numerolle.<br />

Kun juoksevan numeron perässä on iso kirjain<br />

(esim. 552A), on kyseessä tällainen myöhemmin<br />

lisätty nimi, joka on sijoitettu sitä edeltävän paikannimen<br />

numerolle ja erotettu lisäkirjaimella A.<br />

Mikäli saman numeron kohdalle on osunut muitakin<br />

nimiä, on juoksevan numeron ja kirjaimen<br />

yhdistelmä esim. 552B jne.<br />

Ylä-Lapin erämaa-alueille tyypillisenä piirteenä<br />

Paistunturin erämaa-alueen keskiosissa ei ole<br />

kiinteää asutusta, mutta suhteessa sen laajuuteen<br />

paikannimitiheys on muihin erämaa-alueisiin verrattuna<br />

melko suuri: 1 paikannimi/2,2 km 2 kohden.<br />

Kaldoaivin erämaa-alueella vastaava luku on<br />

1 paikannimi/2,8 km 2 ja Lemmenjoen kansallispuiston<br />

alueella 1 paikannimi/3,7 km 2 .<br />

144<br />

Nimi- ja paikannimijakautuma Paistunturi–<br />

Kevo-alueella on seuraava:<br />

- pohjoissaamenkielisiä 1165<br />

- inarinsaamenkielisiä 213<br />

- suomenkielisiä 65<br />

- suoria suomennoksia pohjoissaamesta 33<br />

- suoria suomennoksia inarinsaamesta 50<br />

- suoria suomennoksia inarinsaamesta tai pohjoissaamesta<br />

13<br />

- lähes suoria suomennoksia pohjoissaamesta 2<br />

- lähes suoria suomennoksia inarinsaamesta 7<br />

- mukaelmasuomennoksia inarinsaamesta tai<br />

pohjoissaamesta 10<br />

- mukaelmasuomennoksia pohjoissaamesta 46<br />

- mukaelmasuomennoksia inarinsaamesta 29<br />

- mukaelmapohjoissaamennoksia 8<br />

- mukaelmainarinsaamennoksia 11<br />

- inarinsaamennoksia 3<br />

- pohjoissaamennoksia 8.<br />

Numeroituja nimiä ja karttanimiä, jotka eivät ole<br />

paikannimiä on mukana seuraavasti:<br />

- autiotupia 4<br />

- kouluja 2<br />

- kahlaamoja 4<br />

- lomakyliä 3<br />

- palsasoita 45<br />

- poroerotuspaikkoja 5<br />

- rukoushuoneita 1<br />

- soidensuojelualueita 4<br />

- tulliasemia 2.<br />

Tarkasteltaessa kielirajan eteläpuolista eli inarinsaamelaista<br />

kielialuetta, joka on Paistunturin<br />

erämaa-alueen Inarin kunnan puoleista aluetta, on<br />

merkille pantavaa suorien suomennosten suhteellisen<br />

suuri määrä. Tämä kertoo mm. siitä, että inarinsaamelainen<br />

kielialue toimii pienenemisestään<br />

huolimatta tai ehkä juuri siitä syystä, edelleenkin<br />

eräänlaisena puskurivyöhykkeenä suomalaisen<br />

kielialueen ja pohjoissaamelaisen kielialueen välissä<br />

pohjoisimmassa Lapissa.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!