a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

Kuálsiveičielgi (UP) Maanselänne Koskelojoen itäpuolella. Inarinsaamea; kuálsi = koskelo, vei = joki,
čielgi = selänne. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Koskelojoki – Kuálsivei. 11 K18: 613, 11 K17: 613
Kuálsiveinjälmi (UP) Koskelojoen suu Kaamasjoessa. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Koskelojoki
– Kuálsivei, ja alenevassa polvessa Kuálsiveinjälmkuoškâ, njälmi = suu. 11 K17: 613A
Kuálsiveinjälmkuoškâ (UP) Koski Kaamasjoessa Koskelojoen suun alapuolella. Määriteosaselitys:
ks. Kuálsiveičielgi, njälm = yhdysosalyhentymä sanasta njälmi = suu, kuoškâ = koski. Karttaan on tälle
paikalle merkitty virheellisesti Maaritinkoski, joka on alempana. Nimiperhe: ks. Kuálsiveinjälmi.
11 K17: 614
Kuáppilkovádâh (JUM) Painanne keskellä Pierkivaaraa. Inarinsaamea; kuáppil = naarasmetso (koppelo),
kovádâh = painanne maastossa. 11 L16: 615
Kuásivyevdi ~ Kuálsivyevdi (JIM, UP) Metsämaa Vuomavaaran ja Kaamasjoen välissä. Inarinsaamea;
kuási = merkitykseltään tuntematon sana, kuálsi = genetiivimuoto sanasta kuálsi = koskelo, vyevdi =
metsämaa ~ outa. 11 K15: 616
Kuátiluohtâ – Goahteluokta (JUM) Lahti Siikajärven itärannalla. Inarinsaamea ja pohjoissaamea; kuáti
~ goahte = yhdysosamuoto sanasta kuáti ~ goahti = kota, luohtâ ~ luokta = lahti. Lahden länsirannalla
sijaitsee kaamaslaisten entisöimä turvekota. 8 K13: 617
Kuheskuoškâ (SA 1963) Koski Kaamasjoessa Siikajoen suun alapuolella. Määriteosaselitys: ks. Kuhesnjargâ,
kuoškâ = koski. 10 J15: 618
Kuhesnjargâ (UP) Pitkä Marasto Pitkäjärven länsipuolella. Inarinsaamea; kuhes = attribuuttimuoto
sanasta kukke = pitkä, njargâ = niemi. 11 L19: 619
Kuhessuánju (UP) Heinikkoinen suo Karhujärven ja Aksujärven välissä. Määriteosaselitys: ks. Kuhesnjargâ,
suánju = letto (vetinen suo). 10 J17: 620
Kuivajärvi – Koškisjävri (3842 1) Järvi Pitkäjärven ja Kaamasjoen välissä. Suora suomennos inarinsaamesta.
11 L19: 621
Kuivakoski – Koškekuoškâ (3842 1) Koski Kaamasjoessa Pierkivaaranjärvien kohdalla. Suora suomennos
inarinsaamesta. 11 K – L17: 622
Kulkujoenjänkä – Máđiijohjeaggi (AA/SA 1998) Suo Petsikolta 3 km luoteeseen. Suomennos
pohjoissaamesta; máđii = tie (talvitie). 8 L12: 623
Kultala – Guldal (AA/SA 1998) Talo Tenoon laskevan Äimäjoen eteläpuolella. Mukaelmapohjoissaamennos
suomenkielisestä nimestä. 4 K2: 624
Kuntsajoki – Gunžžájohka – Kunžáájuuhâ (3824 2, JUM) Kuntsajärvestä Kaamasjokeen laskeva
joki. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Kuntsajärvi – Gunččájávri – Kunžáájävri, ja alenevassa polvessa
Gunžžájohguoika. 10 I14: 625
201