01.09.2013 Views

a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Guhkesláttu (AA/SA 1998) Pieni lampi Mieraslompolan pohjoispuolella. Määriteosaselitys: ks. Guhkesnjárga,<br />

láttu = lampi. 8 L9: 420<br />

Guhkesluoppal (AA/SA 1998) Laajentuma Utsjoessa Vuolit Cuokkajávri -järvestä kilometri pohjoiseen.<br />

Määriteosaselitys: ks. Guhkesnjárga, luoppal = lompolo, jokilaajentuma. 8 K8: 421<br />

Guhkesnjárga ~ Gaskujárnjárga (AA/SA 1998, IL.1995) Kapea niemi Mierasjärven puolenvälin<br />

länsirannalla. Pohjoissaamea; guhkes = attribuuttimuoto sanasta guhki = pitkä, njárga = niemi, gasku =<br />

puolivälissä, jár = yhdysosalyhentymä sanasta jávri = järvi. 8 L10: 422<br />

Guivi (3913 1) Paistuntureitten korkein tunturi (640,5 m/mpy.) tunturijonon eteläosassa. Pohjoissaamea;<br />

guivi = mahdollisesti miehen nimi historialliselta ajalta. Terho Itkonen kirjoittaa (KSVK 52<br />

s. 294):<br />

”Tämä paikannimi kätkee ehkä taakseen jo unohtuneen mytologisen olennon (vuorenhaltijan?) nimen, niin<br />

kuin T. I. Itkonen on olettanut SUST 125 s. 127 – 134, vertauskohtanaan Kuolasta tunnettu Kuiv-tšorr<br />

niminen palvostunturi ja Ruotsin Lapin Lyckselestä kirjattu uhrikiven nimi Guivie.”<br />

6 F8: 423<br />

Gukčajohka (AA/SA 1998) Gohpalasjeaggi-jängältä Čársejohka-jokeen laskeva joki. Pohjoissaamenkielinen<br />

nimi, josta Terho Itkonen kirjoittaa (KSVK 52, s. 194):<br />

”Määriteosa voi olla sisäheittoinen kehittymä guhkki (kirj. muotoilu nykyortografiaan) pitkä -adjektiivin<br />

oletettavasti deminutiivijohdoksesta, jonka vartalo nykyruijaksi (= pohjoissaameksi, kirj. huom.) mukailtuna<br />

kuuluisi guhkaža.” (kirj. muotoilu nykyortografiaan).<br />

Toinen samanniminen, mutta huomattavasti suurempi joki laskee Mierasjärven pohjoispäähän.<br />

3 G6: 424<br />

Gumppeája (3913 2) Čearpmatmaras-maraston luoteispuolta Sávzajohka-jokeen laskeva oja. Pohjoissaamea;<br />

gumppe = susi, ája = oja. 7 J12: 425<br />

Gumppeávži (AA/SA 1998) Rotko Gumppečohkka- ja Njalloščohkka-kukkuloiden välissä. Pohjoissaamea;<br />

gumpe = susi, ávži = rotko. Nimiperhe: ks. Gumppečohkka (ylempi). 2 C7: 426<br />

Gumppeávži (AA/SA 1998) Rotko Aittijoelta 0,7 km kaakkoon. Nimiselitys: ks. Gumppeávži (ylempi).<br />

2 D6: 427<br />

Gumppečohkka (AA/SA 1998) Kukkula Nuorpiniemi-talosta 3 km koilliseen. Pohjoissaamea; gumpe<br />

= susi, čohkka = huippu (laki). Nimiperheeseen kuuluu Gumppeávži (ylempi). 2 C7: 428<br />

Gumppečohkka (AA/SA 1998) Tunturi Paatuksesta 1,5 km itään. Nimiselitys: ks. Gumppečohkka<br />

(ylempi). 2 F3: 429<br />

Gumppekirku (NV 2003) Kumpare Máttimuš Mádjohsuorgi -jokisuulta 1,1 km itä-koilliseen. Määriteosaselitys:<br />

ks. Gumppečohkka, kirku = kirkko. Sudet ovat pitäneet siinä ”omia kirkonmenojaan” eli<br />

ulvoneet. 3 I7: 429A<br />

182

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!