a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Guhkesláttu (AA/SA 1998) Pieni lampi Mieraslompolan pohjoispuolella. Määriteosaselitys: ks. Guhkesnjárga,<br />
láttu = lampi. 8 L9: 420<br />
Guhkesluoppal (AA/SA 1998) Laajentuma Utsjoessa Vuolit Cuokkajávri -järvestä kilometri pohjoiseen.<br />
Määriteosaselitys: ks. Guhkesnjárga, luoppal = lompolo, jokilaajentuma. 8 K8: 421<br />
Guhkesnjárga ~ Gaskujárnjárga (AA/SA 1998, IL.1995) Kapea niemi Mierasjärven puolenvälin<br />
länsirannalla. Pohjoissaamea; guhkes = attribuuttimuoto sanasta guhki = pitkä, njárga = niemi, gasku =<br />
puolivälissä, jár = yhdysosalyhentymä sanasta jávri = järvi. 8 L10: 422<br />
Guivi (3913 1) Paistuntureitten korkein tunturi (640,5 m/mpy.) tunturijonon eteläosassa. Pohjoissaamea;<br />
guivi = mahdollisesti miehen nimi historialliselta ajalta. Terho Itkonen kirjoittaa (KSVK 52<br />
s. 294):<br />
”Tämä paikannimi kätkee ehkä taakseen jo unohtuneen mytologisen olennon (vuorenhaltijan?) nimen, niin<br />
kuin T. I. Itkonen on olettanut SUST 125 s. 127 – 134, vertauskohtanaan Kuolasta tunnettu Kuiv-tšorr<br />
niminen palvostunturi ja Ruotsin Lapin Lyckselestä kirjattu uhrikiven nimi Guivie.”<br />
6 F8: 423<br />
Gukčajohka (AA/SA 1998) Gohpalasjeaggi-jängältä Čársejohka-jokeen laskeva joki. Pohjoissaamenkielinen<br />
nimi, josta Terho Itkonen kirjoittaa (KSVK 52, s. 194):<br />
”Määriteosa voi olla sisäheittoinen kehittymä guhkki (kirj. muotoilu nykyortografiaan) pitkä -adjektiivin<br />
oletettavasti deminutiivijohdoksesta, jonka vartalo nykyruijaksi (= pohjoissaameksi, kirj. huom.) mukailtuna<br />
kuuluisi guhkaža.” (kirj. muotoilu nykyortografiaan).<br />
Toinen samanniminen, mutta huomattavasti suurempi joki laskee Mierasjärven pohjoispäähän.<br />
3 G6: 424<br />
Gumppeája (3913 2) Čearpmatmaras-maraston luoteispuolta Sávzajohka-jokeen laskeva oja. Pohjoissaamea;<br />
gumppe = susi, ája = oja. 7 J12: 425<br />
Gumppeávži (AA/SA 1998) Rotko Gumppečohkka- ja Njalloščohkka-kukkuloiden välissä. Pohjoissaamea;<br />
gumpe = susi, ávži = rotko. Nimiperhe: ks. Gumppečohkka (ylempi). 2 C7: 426<br />
Gumppeávži (AA/SA 1998) Rotko Aittijoelta 0,7 km kaakkoon. Nimiselitys: ks. Gumppeávži (ylempi).<br />
2 D6: 427<br />
Gumppečohkka (AA/SA 1998) Kukkula Nuorpiniemi-talosta 3 km koilliseen. Pohjoissaamea; gumpe<br />
= susi, čohkka = huippu (laki). Nimiperheeseen kuuluu Gumppeávži (ylempi). 2 C7: 428<br />
Gumppečohkka (AA/SA 1998) Tunturi Paatuksesta 1,5 km itään. Nimiselitys: ks. Gumppečohkka<br />
(ylempi). 2 F3: 429<br />
Gumppekirku (NV 2003) Kumpare Máttimuš Mádjohsuorgi -jokisuulta 1,1 km itä-koilliseen. Määriteosaselitys:<br />
ks. Gumppečohkka, kirku = kirkko. Sudet ovat pitäneet siinä ”omia kirkonmenojaan” eli<br />
ulvoneet. 3 I7: 429A<br />
182