a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

Ájanjálbmi (KV 1993) Guoikkavuolája-ojan suu Tenojoessa. Nimen tulisi olla kokonaisuudessaan
Guoikkavuolájanjálbmi ”Koskenallaojansuu”, mutta ilmeisesti se on paikannimille tyypilliseen tapaan
lyhentynyt em. muotoon. Pohjoissaamea; ája = oja, njálbmi = suu. Sillä kohtaa on Tenossa ”ottipaikka”.
Nimiperhe: ks. Guoikkavuolája. 2 B7: 58
Ákšujuvnjälmi (UP) Aksujoen suu Kaamasjoessa. Nimiselitys: ks. Ákšujuvnjälmkuoškâ. Nimiperhe:
ks. Aksujoki – Ákšujuuhâ, sekä alenevassa polvessa Ákšujuvnjälmkuoškâ. 11 K16: 58A
Ákšujuvnjälmkuoškâ (UP) Koski Kaamasjoessa Aksujoen suun alapuolella. Inarinsaamea; ákšu =
kirves, juv = genetiivinen yhdysosalyhentymä sanasta juuhâ = joki, njälm = yhdysosalyhentymä sanasta
njälmi = suu, kuoškâ = koski. Nimiperhe: ks. Ákšujuvnjälmi. 11 K16: 59
Áldočohkaája (AA/SA 1998) Áldočohkka-kukkulan pohjoispuolta Kaamasjokeen laskeva oja. Määriteosaselitys
ja nimiperhe: ks. Áldočohkka, čohka = genetiivimuoto sanasta čohkka = huippu (laki), ája
= oja. 7 G13: 60
Áldočohkka (3913 2) Kukkula Kaamasjoen länsipuolella Kaamasmukasta luoteeseen. Pohjoissaamea;
áldo = yhdysosamuoto sanasta áldu = vaadin (naaras poro), čohkka = huippu (laki). Primäärinimi, jonka
nimiperheeseen kuuluu Áldočohkaája. 7 G13: 61
Áldovárri (3913 1) Vaara Čulloveijohka-joen pohjoisimmasta mutkasta 1–2 km pohjoiseen. Määrirteosaselitys:
ks. Áldočohkka, várri = vaara. 6 C8: 62
Ánnágurra (AA/SA 1998) Kuru Utsjoen kylän länsipuolella. Pohjoissaamea; Ánná = Anna, gurra =
kuru. 4 K2: 63
Ánnešnjárga (IL 1995) Niemi Vuogojávri-järven itärannalla. Pohjoissaamea; Ánneš = deminutiivimuoto
nimestä Ánne = Anni, njárga = niemi. 7 J9: 64
Ánotjohka (IL.1995, AA/SA 1998) Báldalasláddot-lammesta Utsjokeen laskeva joki. Pohjoissaamea;
Ánot = Anund (miehen etunimi), johka = joki. Ánot-Áddjá ”Anundi-Äijä” (Anund Hannunpoika Laiti,
1833–1900) asui nimetyn joen rannalla. Kaikki Ánot-alkuiset paikat Utsjokilaakson yläosassa, myös
Ánotsuonju, jonka sijainti ei ole tiedossa, on nimetty hänen mukaansa (IL 1995). Kyseessä voi olla
vanhempikin Anund, esim. Anund Nilsson (1679–1751), jonka asuinpaikaksi tosin merkittiin 1741
”Karinifwa Tenos”, tai Anund Mattsson (*1756), joka oli Utsjoen ja Inarin rajan asiantuntija (SA 2002).
Primäärinimi, jonka nimiperheeseen kuuluvat Ánotláttu, Ánotvárri ja Ánotsuotnju. 8 L11: 65
Ánotláttu (IL 1995) Lampi Ánotjohka-joen yläjuoksulla. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Ánotjohka,
láttu = lampi. 8 L11: 66
Ánotváregurra (AA/SA 1998) Kuru Ánotvárri-vaaran etelärinteellä. Määriteosaselitys: ks. Ánotjohka,
gurra = kuru. Nimiperhe: ks. Ánotvárri. 8 K10: 67
Ánotvárri (AA/SA 1998) Noin 3 x 2 km laajuinen vaara Mierasjärven eteläpään ja Cuokkaskáidde
Rávdojávri -järven välissä. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Ánotjohka, várri = vaara. Nimiperheeseen
kuuluu alenevassa polvessa lisäksi Ánotváregurra. 8 L11: 68, 8 L10: 68, 8 K10: 68
Ápparangeađggejeaggi (IL.1955) Suo Vuogojávri-järvelle menevän polun varrella. Se on saanut nimensä
Ápparangeađgi-kiven mukaan, jonka päällä Ápparan-nimisellä miehellä oli tapana istuskella. Pohjoissaamea;
Ápparan = Aabrami, geađgge = genetiivimuoto sanasta geađgi = kivi, jeaggi = jänkä. Primäärinimi
on Ápparangeađgi, jonka sijainti ei ole tiedossa. 8 K8: 69
154